Miten saisi helpotettua elämää..jättää se elämättäkö? Onko tässä nyt enää järkeä..olla ja itkeä..itkeä iltaisin ikävää ja aamulla unohdusta..Onko olemassa ratkaisua joka antaa uuden valon elämään..Uuden toivonkipinän sydämeen..Onko olemassa oikeaa unohdusta vai pettääkö ihminen vain itseään..Vaikka kuinka yrittää jättää menneet taakse ja vakuutella itselleen ettei niitä tarvitse enää miettiä,tulee silti hetkiä joissa yllättää itsensä matkalta kaikkeen elettyyn..Kun vain voisi jatkaa ja olla miettimättä sellaisia asioita jotka alkaa ahdistamaan..Mikä paneekaan ihmisen käyttäytymään masokistin tavoin..kiduttamaan itseään tietäen että sattuu..Huoh..kai tämä joskus taas loppuu..vaan minä en koskaan unohda..