mä tiedän etten saa unta tänäkään yönä. se tuntuu jo vittu luissa asti. nää siwan muavipussit silmien alla vaan kasvaa kasvamistaan. ja samalla mietin, et mikä mussa on vikana. niijuu, eihä mussa mitää muuta oookka..
koko helvetin viime yön mä yskin, valvoin ja mietin kaikkee paskaa. okei, menin vähä enne kahta sänkyy, puhuttii siin paskaa ja katteltii hetki töllöö. nukahdin vartiks. heräsin siihe, et tuntu ku oisin tukehtunu. se yskä ei vaan loppunu millää! menin keittiöön ja hain vettä. istuin siin si hetken ja yskin tuhottomasti ( klo 3.12 - 3.44 ). sit kun yskä pikkasen laantu, menin takas sänkyyn ja hetken siin koitin saada unen pääst kii ja yskin taas. nousin ja menin keittiöön vaihteeks ( klo 4.17 ). sit unohtu ajantaju. oli pakko päästä olkkarii polttaa tupakki. siäki koitin maata sohvalla ja saada nukuttuu, mut ei. keittössä makasin pöytää vasten ja olin puoli unessa vartin, kunnes se alko taas. olkkarin ovella hajotin vesilasin ja päivi heräs. siin about tunnin se valvo mun kans ja nukahti uudestaa. aamu seittemän ja aamu yheksän välillä olin nukkunu keittiön pöydän ääres. heräsin siihe, ku päivi tuli laittaa tompalle kaakaoo. siinä meni neki yöunet si.
ny pelottaa ajatuski mennä toho sängylle makaa ja nukkuu. ei tuu lasta eikä paskaaka. mä valvon taas tai nukun täs pöydän ääres.
ja kipeenä tuntuu muutenki, et kaikki olis huonosti. voikko kertoo, miks mä olen tämmönen??
et tee sitä kuitenkaan
hei älä viitsi naurattaa