voisitteko ystävällisesti paukuttaa päätäni vaikka johonkin jätesangon kulmaan?
pitäisin elämänhalua niin mielenkiintoisena asiana, että unohtaisin jopa oman mielenkiintoni sitä kohtaan. en ymmärrä ihmisiä, jotka puhuvat ja puhuvat, kuitenkin päästämättä ääntäkään.
minusta tuntuu, että lukeudun hyvin harvoin tähän kyseiseen ryhmään, jota en ymmärrä.
se vain on niin ja menee näin. ei kukaan vain osaa takoa sitä päähäni, että asiat todellakin ovat totta. ihmisien pitäisi edes yrittää ymmärtää, että vaikeitakin ihmisiä on. minäkin itseasiassa olen erittäin vaikea-selkoinen ihmispersoona. luulen vakavasti, että tajuatte, mitä selitän.
kuinka maailma onkaan täynnä niin lyhytkatseisia olentoja, etteivät he ajattele tätä päivää pidemmälle. itse ainakin ajattelen paljon, ehkä liikaakin. mietin, kuinka tyhmältä tämä kaikki vaikuttaa. ja mietin, miten epäoikeiden mukaista tämä kaikki joitakin kohtaan on. itse en usein ainakaan lukeudu tähän ryhmään.
en todellakaan enää tiedä, kuka olen. en yksinkertaisesti käsitä, mitä sävellän tänne. kunhan ajan kuluksi kirjoittelen.
sanoisinko, että TURHAA !