IRC-Galleria

Suljettu autiotalo
sen ikkunassa auringon hatara valo
on kotikylän laitamilla puitu viljaa
kesästä jäljellä vain ajatus
ikävän rajaton siipi
se tahtomatta tuli ja minua riipi
ja kotipiha kasvaa polviin asti heinää
kun lapsuuden polkua astelen
suruni seiniä katselen
tuntuu kuin irti pääse en

Huojuva talo
äiti kuule minua
voimat ei riitä
en tiedä mitä tehdä
huojuva talo
uskon isä sinua
kauan on siitä
kun tiesin mihin mennä voin

Oon kovin yksin
oo oo oo ooh niin yksin.

Kotini takana lehto
sen uumenissa unien keinuva kehto
ja puro joka päivän kirkkaudessa välkkyi
on vuosien viimoissa kuivunut
elämän raitilla tuulee
kai joku sitä vapaudeksi luulee
ja kylätietä kulkee tyttö jonka tunsin
vaan valo silmistä siirtynyt
aika jo kasvoihin piirtänyt
kertoisit minne lähden nyt

Huojuva talo
äiti kuule minua
voimat ei riitä
en tiedä mitä tehdä
huojuva talo
uskon isä sinua
kauan on siitä
kun tiesin mihin mennä voin

Oon kovin yksin
oo oo oo oon niin yksin

Kertokaa mitä tekivät meille,
lapsuuden leikkejä rakastaneille
pimeän siemenen saivat sisään
mutta me kotiin palataan
särkyneinä kotiin palataan

Huojuva talo
äiti kuule minua
voimat ei riitä
en tiedä mitä tehdä
huojuva talo
uskon isä sinua
kauan on siitä
kun tiesin mihin mennä

Huojuva talo
äiti kuule minua
voimat ei riitä
en tiedä mitä tehdä
huojuva talo
uskon isä sinua
kauan on siitä
kun tiesin mihin mennä voin

Niin yksin