viime yönä mun unessa oli joku huvipuisto tms. jossa oli raiteilla kulkeva laite. siellä oli paljo kesätyöläisiä sen radan alla varmistamassa ettei tuu mitään vikoja ja sit korjaamassa niitä. siellä rupes tauluilla vilkkuun hälytys luukun nro 6 (olennaista..) kohdalla että "tukos raiteilla, tukos raiteilla." kesäduunari mimmi meni avaan sen luukun ja siellä oli ihminen vääntyneenä vaunun ja raiteiden väliin ja korisi "please kill me..."
samassa unessa oli myös kauan piilossa pysyny uhrivirta, joka oli täynnä mätäneviä lasten ruumiita, joka meidän piti siivota ja tuulet nappas sinne lisää varomattomia koko ajan.
ihanan kesäflunssan kehitin jostain ittelleni. vähän thaimaalaine ruoka autto aukaseen röörit mut silti aikas tuskaisaa.
aamuvuoro ei oo ihme kyllä ainakaan näin kahtena aamuna ollu heräämisen kannalta vaikeeta. vaikeeta on se kun kollegat ei oo niitä fiksuimpia ja pitää vetkutella ja miettiä ja käännellä asioita vaikka yksinkertasinta ja nopeinta olis vaan vittu ruveta tekeen kun kerran on sanottu mitä pitää tehdä. ei voi olla niin vaikeeta. ärh.
HAHAA! luulen että olen voittanut sodan sokeria vastaan, tai ainakin saanut valtavan erävoiton. ei himota karkkia tippaakaan! tänään kun kävin ostaan evästä töihin niin suoraan pähkinähyllylle ja sieltä karkkikäytävää viileän välinpitämättömästi vilkasten hakeen EDin (light). tuntuu muuten ihan pirun hyvälle :p
Kuolevaiset päällä maan, kuulkaa korpin sanomaa:
jokainen ajallaan vaipuu uneen ikuiseen.
Siis juhlikaa ja nauttikaa maljat kautta pohjanmaan,
ette tiedä milloin heilahtaa terä mustan viikatteen.