IRC-Galleria

GABRIEL
Tää on surullinen tarina mun
ystävästä
nimeltään Gabriel,
timantit loistivat silmistä
mut silti sai osan eläimen.
jo lastenvaunujaan alettiin
potkia ja työntää
alas saastaisimpaan
viemäriin,
mut joka potkun jälkeen
täytyi potkijan myöntää
että jalka osui liekkeihin.
hänet yritettiin keihästää
salamoilla
sekä jääpuikoilla,
mutta oli tarttunut
hampailla elämään
siksi kesti aina tulen ja
jään.
Veljensä asui vankilassa
ja siskonsa laivoissa
isä eli sadistina
herruudessa
ja äiti herran pelossa.
nahkatakkiinsa hän kirjoitti
Gabriel G:llä
että kaikki tietäisivät
millä toisella nimellä
ylpeyden nimeäisivät,
ja nahkatakkiaan
hän ei riisunut milloinkaan
ei kesällä eikä talvella
ei edes viimeisenä iltana.

Hän puhui stadin slangia
vaik ei ollut siellä
käynytkään,
kehui polttaneensa hasshista
vaik ei ollut sitä
nähnytkään
ja kätensä heiluivat ilmassa
kun hän kertoi
suunnitelmistaan,
ajatuksensa lensivät
avaruudessa
ja saivat hänet suunniltaan
hänen elämänjanonsa
ei ollut koskaan sammuva
sitä hän joi ja siinä hän ui
ja siitä aina humaltui.

Gabriel ei viihtynyt
koulussa
ja olisi sen lopettanut
mut faija sano jos
joulutodistuksessa
on nelosia niin mä tapan sut

no todistuksessa oli kolme
nelosta
ja joulujuhla päättynyt
mutta hän ei vapissut
pelosta
oli elämästään päättänyt
ja saman päivän iltana
hän roikkui narun jatkeena
oman talonsa vintissä
tähdet loistivat silmissä

Moni sanoi Gabriel teki
itsemurhan
TOTUUS KUITENKIN ON
ETTÄ HÄN LOPETTI MATKAN
TURHAN
KOSKA TÄÄLLÄ OLI KODITON...

ja tiedän et Gabriel tahtoi
elää,
eikä tehdä pahaa kenellekään

mutta hänen ei annettu elää
koska hän koki enemmän.
elämänsä hän koki niin
kuin Jack Kerouac tai James
Dean.
se on ratsastamista
villihevosella,
sekä myrskytuulella...