Kaikke varmasti tietää kenellä tää on!
"olit minulle kaikki. elämä, onni ja ikuisuus. Sielusi loisteen sokaisemana luotin sinuun kuin kuuhun ja aurinkoon. olin aina tuijottanut valoasi kohti, vaikkei olisi saanut. olit elämäni peruspilari. sitten vetäydyit kuoreesi, rakensit välillemme aallonmurtajan, pidemmän kuin kiinan muuri. et enää päästänyt sisällesi ryöppyilevää tunnekuohuani, pato tulvia varten ei riittänyt sinulle. silloin minulta romahti kaikki. elämä, usko itseeni ja hyvyyteen. Yritin huutaa sinulle tuskaani, mutta ääneni ei saanut sisässäsi vastakaikua. Se singahti takaisin kivimuuristasi ja jäädytti meresikin. Yhä kauemmas torjuit minut. Silloin kokosin itseni ja rantauduin. Päätin etten enää hyydy jäälläsi tai heittelehdi aallokkosi armoilla. Rakensin elämäni uuden, järkkymättömän peruskiven varaan. Se ei horju vaikka kuinka horjutettaisiin. Mutta Miksi siis yhä vieläkin aina palaan luoksesi ja kivikirveellä hakkaan muuriasi, yritän murtaa sen, tehdä tieni sieluusi läpi harmaan kiven. Jos ääneni kantautuisi muurisi ylitse ja kuulisit ainokaisen pyyntöni, täyttäisit sen varmasti. Vastaisit kysymykseeni: kuka istutti ensimmäisen kiven sisällesi, sen auringon eteen joka aina niin suloisesti lämmitti sydäntäni ja valaisi tietäni läpi murheittenkin laakson"