Sä olit pohjattoman yksinäinen
jos ei anna anteeks niin ei saa
Magneettina vedit puolees kaiken
mut ei sua saanut kukaan koskettaa
Mä silitin sun hiuksii
muistan kaiken vihdoinkin
mua pelotti, sä kuljit niin
varmoin askelin
Ei haittaa vaikka sattuu
sä katsoit suoraan aurinkoon
mä tajuun kaiken vihdoin nyt kun
sua ei enää oo
silmät kii katsotaan
pystyykö tuuleen nojaamaan
silmät kii
jos et suostu karkuun juoksemaan
niin ei sua kiinni saa