IRC-Galleria

onnistuin sekottamaan elämäni kuin korttipakan,
ne sanoo mulle et ala mennä täält ja kamas pakkaa,
sen kuuleminen oli mulle vitun rankkaa,
mun kengät jalkoja hankaa mut nyt on vaa pakko jatkaa,
mun pitää olla vaan hiljaa ja suuni sulkea,
mun pitää opetella nöyryyttä ja eteenpäin kulkea,
kiitos mun läheisille ku jaksatte mua tukea,
oon pahoillani jos oon ollut teille hankala,
mun elämä vaan alkaa jotenki suistuu raiteilta,
musta tuntuu et oon vitun syvässä kuopassa,
kuopassa josta en koskaan pääse ylös kiipeämään,
ja vaikka kui yritän ylös päästä se yritykseks jää,
tähä jatkuvaan yrittämiseen alkaa hajoo pää,
mä yritän ja yritän ja vihdoin maanpinnalle taas nään,
laitan kädet montun reunoille ja itseni ylös vedän,
mut lopult käyki nii et koko homma tekee vesiperän,
joku oman elämänsä sankari tulee ja tönäsee mut alas,
mä putoon ja putoon kauas kaikkoo sinine taivas,
ja tänne mä jään tääl kuopan pohjal on mun paikka.

(piti tyhjentää ajatuksii taas)