IRC-Galleria

Ei ihminen sitä itse sanella voi
Kuka meidät loi, kuka meidät tänne toi
Ei kukaan tietää voi mihin päättyy tää tie
Luota vaa, kyllä se sua oikein vie
Nauti siit kaikest mitä sulla on
Se ei oo itsestäänselvyys
Jos et usko kohtaloon
Voit menettää kaiken mitä sulla on
Pidä mielessäs et elämä ei ole loputon

(Maailmaan...)
Nyt lensit pois, niin kuin lintunen
(mä avaraan...)
Korkeudessa liidät, meitä katsellen
(jos mennä voisin...)
Ikävöin sua, ehkä ikuisesti
(vaeltamaan...)
Lähes lopullisesti
(ja voisin nähdä...)
Nyt näet sä valon ja kaikkeuden
(kaiken sen...)
Vai valtasiko pimeys ja synkkyys sen
(mikä viepi ihmisen...)
Takas sut saisin elämään
(onnehen)
Mut tiedät etten saa sitä tekemälläkään

kertosäe:
Tiesithän sen
Oli tiemme yhteinen
Yksin kävelen
Mut silti sua aattelen

Itkin kun lähdit
Se sattu mun sydäntä
Onneks löydän tästä sut, sydämeni läheltä
Sä sielusi suljit meidän kaikkien sydämeen
Nyt pysyt mukanani ihan vaan minne meen
Ikävä vaan jatkuu
Lähteekö se koskaan pois
Kunpa Jumala uuden Markuksen lois
Anna mulle voimaa
Mä sitä nytte tarvitsen
Sua unohda koskaan
Sitä halua mä en

(Maailmaan...)
Korkeella oot, Hänen valtakunnassa
(mä avaraan...)
Oot vapaa lintu, tästä luomakunnasta
(jos mennä voisin...)
Aikaa siihen vielä menee, että tästä toivun
(vaeltamaan...)
Näemme taivaassa, joskus vielä toivon
(ja voisin nähdä...)
Jokaisen on kuljettava oma tiensä loppuun
(kaiken sen...)
Tähän ajatukseen on vaikea tottuu
(mikä viepi ihmisen...)
Kiitä Luojaa jokaisesta päivästä
(onnehen)
Lahjasta suurimmasta: tästä elämästä

kertosäe

Kai pilvipeite repeää
(Päällä maan...)

Saapuu auringonsäteet
(Jään sulattamaan...)

Hymyile kuin mielessäni
(Kasvos nään...)

Saapuu vielä kevät
(Lämmittämään...)