seuraa mua, mun askelia
mä tuun tsemppaa, aina taistelemaan
et mä jaksan pystyssä pysyy,
ja vaikka joskus joku välil multa kysyy
onks kaikki hyvin, tartteks sä apuu ?
ni mä nielen tuskan, ja nostan sille hatun
sen verran et se tajuu et mä kiitän
mut pärjään yksin, mottoon siihen elämäni liitän
se motto tarkottaa,
mä osaan olla yksin ja ylpee siitä
mä jaksa en, jaksa en huomiseen
ja vaiks silt näyttää, oo mä vahva en
aina mä selitän, oon ylpee kun oon yksin
mut se ei mee niin, elän pelkin sydämmin tykytyksin
mul ei oo ketää, ei mitää mistä kiin ottaa
mul ei onnellist loppuu oo tääl koskaa ollukkaa
kai jumala mut tuomitsee mun porukoitte synneistä
mä tiiän et nuorena, ne oli hirveitä
ne satutti muita, teki niille hallaa
ni ehkä mustki kuvitellaa et haluun vaa pahaa
mut se ei mee nii, haluun rakkaut löytää
mä en tajuu mite monest pitää pyytää
''taivaa isä rakas, anna mul ees tsäänssi''
mut ain vastaus on sama, se vaa selkänsä käänsi.