No sainpas sitten uudet selkälääkkeet. Suureksi hämmennyksekseni ne olivat erittäin tavallisesta poikkeavia ulkomuodoiltaan. Ihmetyksestä ylipäästyäni innostuin kaverini kanssa kuvaamaan niitä. Operaatio oli haastava, koska kameramme ovat tällaiseen pienten asioiden lähikuvaamiseen erittäin epätoimivia. Jatkoin hänen lähdettyään vielä tovin kuvaamista. Mukavaa pientä puuhastelua ennen nukkumaan menoa. Oman kamerani tuntien tajusin pian, että voin ehkä onnistua paremmin, kun tungen kapselit lasipurkkiin. Kuvattava kohde on isompi ja selkeämpi verrattuna yhden ainoan kapselin kuvaamiseen. Lähinnä ongelmaa siis tuotti pienten rakeiden näkyviin saaminen. Pidemmittä puheitta tässä ne nyt sitten siis ovat. :)