IRC-Galleria

Taivas rypee purppurassa auringon kanssa kilpaa, ja sinä naurat, valonsäteet tarttuvatsilmäripsiisi ja kaartuvat niistä sinua ympäröiviin ihmisiin. Vaaleanpunaisessa pirtelöhuurteessa, tällä onnellisten ihmisten mantereella, istun minä; aivan vierelläsi. Kohotan kultaista kättäni taivasta päin saadakseni hymystäsi kiinni ja omistaakseni osan sinua,ollakseni arvoisesi. Huomaat pilviä kohti huiskivat käteni ja alat nauraa ilkikurista avaruusnauruasi, jolla sidot planeettoja yhteen, virkkaat galakseja toisiinsa ja sekoitat tähtisumua rakeiseksi usvaksi taivaankantemme kattoon. Kun naurusi on vaimennut, muuttunut kuunsäteiksi onnellisten ihmisten unipuutarhoihin, tartut minua käsistä ja kuulen, kuinka jää risahtelee rikki silmäluomiltani. Avaan ne arastellen, kuin peläten niiden näkevän jotain pahaa, enkä haluaisi enää koskaan avata niitä. Katseesi kohtaa omani, enkä ole vielä koskaan silmäyksestä leimahtanut liekkeihin, eikä kukaan ole saanut suudelmaa tuntumaan niin aidolta välittämiseltä.