IRC-Galleria

Eilen piiiitkän työpäivän jälkeen pääsi kotiin nukkumaan ja siinnä sit menikin pari tuntia kölliessä. Poju ei kuulemma ehdi ajelemaan pärrällänsä niin vietiin se pälkäneelle kesälaitumille, ettei sille tapahdu pahoja sillä aikaa kun ollaan reissussa. Päästiin saunomaan ja jopa vähän uimaankin ja pojun kummityttö ja sen sisarukset (ikää 3-8v) kantoivat mulle mansikoita niin paljon kun maha jaksoi. Ja vielä vähän enemmän. Kieputtelin niitä ympäriinsä ja kannoin repparissa ja roikottelin jaloista. Siis lapsia, en mansikoita.
Nyt syön niitä samaisia mansikoita töissäkin. Kohta saadaan pitsaa, koska oltiin ilmeisesti johtoryhmän mielestä tehty hyvää työtä. Pian alkaa viikonloppu. Näkee taasen kasan kavereita.
Ja millään ei jaksaisi odottaa, että pääsee matkaan, eikä jaksaisi se toinenkaan. Ja sitäkin ennen tapahtuu monta muuta kivaa juttua. Hymyilyttää, taas.

jokojokojokojokojoko pääsis matkaan?

Viikonlopusta jäi päälle ihan valtava väsymys.. tai oikeestaan yliväsymys, joten kun oon koittanut nukkua, niin eihän siit oo mitään tullut. Niinpä sain sitten luettua Nanny diaryn.. Ja pääsin käsiksi Marian Keyesin uutuuteen Charming Maniin! Tuli siis suoritettua varsin huippuja ostoksia, kun matkaan päätyi tuo kirja, Tuho-osaston 6. kausi, joka ilmestyy suomessa vasta syksyllä ja maksaa ihan sikana ja sitten vielä hiano nahkatakki, jollaista oon etsinyt jo pitkään :) Ja loppukuu syödään nuudeleita...

Kovaa vauhtia tässä pitäis jo suunnitella seuraavaakin reissua. ainakin lauttaliput lahden yli on nyt ostettu. Tekis jo mieli päästä matkaan. Mutta kai sitä pitää nukkua ensin jokusia öitä.. Saatiin vihdoin vastaus sveitsin suunnalta.. Sähköposti ei tuottanut tulosta, muta snailmail sen sijaan toimi paljon tehokkaammin. Meillä on siis yöpaikka sieltä päästä tiedossa! Nyt vaan sit pitäis jostain kehittää yöpaikka niiksi 8ksi muuksi yöksi. Mutta eiköhän sitä.. Syödään nuudeleiden kanssa vaihtoehtoisesti kaurapuuroa sitten myös...

Meillä on töissä Guitar Hero 3 tuolla kahvihuoneessa. Käynyt jo pariin kertaan tänään soittamassa. Liikaa vaan ihmisiä aina kahvilla siinnä.. Mut ei oikein julkisesti kehtais, vaikka oonkin toki tosi kova kitarasankari.. Mulle tulee ramppikuumetta jos muut kattoo. mutta on kyllä hupaisa vehje kertakaikkiaan. Poju osti sellaisen kämpällensä, mutta ei ole vielä tullut kovin paljon siellä rämpyteltyä, kun ollaan oltu enemmän Annalassa tai maailmalla.

Työkaverit ja muutkin tutut tuntuu kovasti suunnittelevan naimisiinmenoa ja potevan vauvakuumetta. Siin on sit kiva kuunnella hymyillen ja kohtuullisen ulkopuolisena. Kun ne puhuu häävalsseistaan, niin tekis mieli sanoa, että mun häävalssiks tulee ***. On se hyvä, että tämmöset tärkeät asiat on mietitty ajoissa valmiiks. Tässä seurusteltu jo sentään 5 kuukautta. Tai no toi häävalssin oon kyllä päättänyt jo monia vuosia sitten. Mun lempparia. Onneks ei ole mihinkään kiire.. Ei vauvakuumeilemaan eikä naimisiin. Mutta on sellainen olo kuitenkin, että sellainen mies on vierellä jonka kanssa nuokin asiat onnistuvat sitten kun on niiden aika. Vaan jos tässä nyt tutustuis siihen toiseen ja katselis maailmaa jonkun aikaa ensin. Näin on hyvä, oon onnellinen.

Tämä tyttö

- On ihan tuskasen väsynyt edellisestä reissusta. Ja silti suunnittelee jo innolla uutta.
- Ei suosittele Ryanairia kenellekkään koska se myöhästelee ja kaikki muutenkin takkuaa. Silti aikoo käyttää kyseistä yhtiötä tulevaisuudessakin, koska se on niin halpa.
- Ei jaksa kirjoittaa juuri nyt yhtään enempää. Ja silti joutuu kirjoittamaan työjuttuja.. vielä vieraalla kielellä. Onneks sai viikonloppuna harjoitella.

Another exhausted day...

Eilen menin kotiin ihan tuskaisen väsyneenä töistä.. Päätä särki, oli nälkä ja pakko päästä nukkumaan. Mutta jo portaita ylös kiivetessäni huomasin, että avaimet oli kotona... Onneks en kerennyt ylös asti. Soitin pojulle, jos se vaikka olis pian tullut mun kotiin päästämään mut sisään mutta sillä kuulemma kesti vielä töissä. Niinpä sitten päätin lähteä seuraavalla bussilla keskustaan kun en jaksanut kotipihassakaan hengailla. Mut kun olis varmaan lynkattu moisesta koska en kerran osallistunut keväämmällä pihatalkoisiin. Menin bussipysäkille, jossa totesin että edellinen bussi oli mennyt noin 3 minuuttia sitten ja seuraava meni 25 minuutin päästä. Kaupungilla menin vaihtamaan Forexiin rahaa. Kysyin ensin pikkuveljeä varten, etät paljonkohan 40 euroa olisi. Forexin huono työntekijä ei kuitenkaan osannut lukea mun ajatuksia ja vaati tietää valuutan johon halusin rahat vaihtaa. Vähän nolotti sitten. Sen jälkeen päivä kului väsyneesti eteenpäin. Googlailin lähinnä koko päivän Lontoon lapsi/teiniystävällisiä kohteita. Jossain välissä kyllä vähäksi aikaa tipahdin, mutta muuten meni nukkumaanmeno taas lähemmäs 12.

Tänään lähtis lento 11 illalla. Paikallista aikaa se on sitten perillä klo 23.55. Sieltä kun vielä hankkiutuu ensin keskustaan ja sieltä hotellille niin saattaapi kello olla jo jonkin verran. Saattaapi olla että jossain välissä nukahdan hetkisen. Tartteen batteria!

Me asustellaan muutama seuraava päivä Tuolla sinisen Victoria linen varrella yks asema Victoriasta joelle päin eli Pimlicossa. Tai no ei me siellä metroasemalla asuta (toivottavasti) mutta melekosen lähellä kuitenkin. Tervetuloa kylään..

Guvassa Club for Five

Eilinen meni taas kovin nopeasti ja tänään väsyttää. Käytiin töiden jälkeen hakemassa pojulle uusi kone kaubasta ja sitten ajeltiinkin kotiin, jossa valmistin ihan kohtuullisen hyvää ruokaa gluteenittomasta pastasta. Ei siitä siis ihan aina tule gaagaa.. söin jopa ite samaa ruokaa :)

Kuorolaisia oli menossa illan Tammerkosken sillalla keikalle, joten päätettiin liittyä porukkaan. Illan artisteina oli Club for five ja Sir Elwoodin Hiljaiset Värit. Kaikki muut kuorolaiset oli menossa kuuntelemaan tuota ensimmäistä eikä juuri kukaan ollut kuullutkaan jälkimmäisestä. Mulla oli vähän toisin päin. Vähän kyllä ihmetytti, kuinka kovasti ne SEHV:tä mollas, kun tuntui, että kukaan niistä ei ollut kuullutkaan kyseisestä bändistä. Mikä on sinänsä jo aika outoa, kun SEHV on ollut pystyssä 20 vuotta ja Club for five ei ole ollut pinnalla kovin montaa vuotta. Club for five oli kyllä mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Kaikki biisit vedettiin a cappella ja tavallisen laulun lisäks ne yhdisteli siihen beatboksia ja sitten ne muutenkin tuotti ite ihan soittimilta kuulostavia ääniä. Kuulosti kyllä mahtavalta ja toi hymyn huulille.

Kun eka bändi lopetti ja SEHV aloitti niin kaikki muut (meidän porukasta) lähti meneen paitsi minä ja poju. Ne soitteli ensin niitä uudempia biisejä, jotka ei kyllä kovin paljoa vakuuta. Mutta Sitten kun ne pääsi vanhoihin tuttuihin, niin yleisö oli täysillä mukana. Varsinkin se viimeinen valssi oli kyllä kovin tunnelmallinen veto. Ei nyt mitenkään täyden kympin keikka, mutta jäi hyvä fiilis siitäkin kyllä. En oo ihan hirveän montaa kertaa nähnyt livenä.

Nukkumaan päästiin vasta puolen yön jälkeen, joten nyt unettaa. Pääsis jo kotiin nukkumaan. Mutta vasta 1,5h lusittu. Mä en ehkä jaksa..

Lontoon reissu tulee ihan pian nenän eteen. Pitäis ehkä alkaa suunnittelemaan sitä melkoisen pian paremmin. Kaikenlaista tehtävää ennen sitä. Esimerkiks ottaa selvää, mitä lasten kanssa voi tehdä Lontoossa. Ja vaihtaa rahhaa. Ja laatia pikkuveljelle pakkausohjeet, jotta se ottais jotain järkevää mukaansa. Jajaja... Omista reissuista ei oikein nykyään osaa ressata niin paljon että valmistelis jotain etukäteen. Tästä ehkä pitäis. Hyviä ideoita käyntikohteiksi otetaan vastaan.

Kuten lisääntyneestä kuvien määrästä saattaa päätellä niin viikonloppu meni taas ympäriinsä reissatessa. Oikestaan varaslähtö viikonloppuun alkoi jo torstaina kun oli pari xtrapäivää vapaata töistä ja suunnattiin turkuun leikkimään turisteja. Mentiin yöpymään omppuhotelliin ja pyrittiin kävelemään joka kerralla eri katua pitkiä kun sahailtiin ympäri keskustaa. Ihan täysin tässä ei kylläkään onnistuttu. Löydettiin joen varresta laivoja ja niiltä juotavaa ja joka kulmassa oli Hesburgereita. Suomen joutseneen ja turun linnaan niitä ei ollu vielä laitettu, mutta sen sijaan Karibian kylpylästä löytyi. Sieltä muuten sai ostettua lonkeroa hampparin kyytipojaks. Syötiin hyvin ja kuvattiin turistikuvia ja lähetettiin turistikortteja..

Perjantaina lähettiin ex-tempore ajelemaan pojun kaverille Kankaanpäähän, kun se kerran oli siin ihan vieressä.. Ei se kyllä loppuviimeks ihan niin lähellä ollut. Varsinkin kun valittiin matkareitiksi saariston kehätie. Mutta oli kyl komeita maisemia <3 Vaikka totesinkin, että ei siellä asumaan pystyis... Kankaanpäässä grillailtiin ja pojat pelas autopelei pleikkarilla. Jossain välissä riistettiin Minnan kanssa niiltä se pleikkari ja pelattiin kanssa. Yöllä saunottiin ja lauvantaina otettiin pilveä (aurinko oli sen takana) ja sisäänajettiin mölkkyä ja sit ajeltiin Tampereelle. Päivä meni nukkuessa ja illalla käytiin hetki baareilemassa kavereiden kanssa kunnes iski uni ja ajeltiin Kangasalle yöks.

Sunnuntaista ei jäänyt paljon kerrottavaa jälkipolvelle.. Nukkuessahan sekin meni. Illalla sentään kierrettiin kävellen Kaukajärvi ja saatiin siihen kulumaan 2,5h elämästämme. Ei ollut ihan suorin reitti.. Vaan oli ihanan raikas luonto kun oli satanut koko päivän ja piti välillä leikkiä myös luontokuvaajaa :)

...hyttysten karkoitusta, grillailua, trampoliinilla pomppimista, uimista kun vihdoin rohkeni, paljon saunomista, drag queenin esittämistä, vanhojen tuttujen näkemistä, veneilyä ensimmäistä kertaa pitkin Kostian virtaa, mökkinaapureiden kanssa höpisemistä, jalkapalloa - amerikkalaisittain ja suomalaisittain, kokkoilua, prinsessajuttuja, korkeiden nuottien laulamista, kummipojan helisevä nauru ja sormet oman sormen ympärillä, kazoopillillä häirintää, ananasta, valssia ja vähän tangoakin, kääröytymistä takkatulen äärellä, sateen pakoilua ja hymyilyä...

Viikonloppu tuntui tosi pitkältä kun näki niin monia eri tuttuja eri puolilla pk-seutua. Lisäks tuli tutustuttua kokonaan uusiin tuttavuuksiin, saatua kasalle vanhoja irkkituttuja kasvot (muualtakin kuin galtsusta) ja pidettyä Espoossa ja Helsingissä pälkäneläisten kokoontumisajoja. Jotenkin kummasti onnistui lähes välttämään sateet pihalla ollessaan.. Kaunis, mukava ja rentouttava viikonloppu. Ja niin väsyttävä..

"sä sanoit ne menee helsinkiin, siellä kadutkin on kultaa ja talot on niin korkeita, että katot taivasta koskettaa"