IRC-Galleria

Istun työpaikalla. Jokusia kappaleita jopa oon saanut kirjoitettua. Nyt vaan jotenkin jämähti. Ei tääl koko laitoksella oo ketään muita kuin sihteeri, minä ja Jusa. Mutta saapahan kirjoitella rauhassa. Päivä alkoi taas Batterylla. Tänään sain sentään itseni pakoitettua nukkumaan sen kuudelta heräämisne jälkeenkin. Ja sitten puol kasilta kun kello soi niin painoin jopa kerran torkkua. Vaikka vihaan torkuttamista. Ainakin jos sen tekee joku muu ku itte yritän nukkua.

Niin se vaan on kuulkaas poijaat ja tytöt, että syksy lähestyy. Taaskin vaan satelee. Lapsosilla alkaa koulutkin jo parin viikon päästä. Minne kesä on kadonnut? Hannukin nyyti on ollut mun luona vaan kerran yötä koko kesänä.

Eilen oli futispeli. Viimeks oli niin vähän porukkaa, että oli pakko raahautua kentälle, vaikka oli ihan veto poissa. Noh, sit olin tietty päättäny mennä sillä myöhäsemmällä bussilla jolla on paikalla noin 10 minuuttia ennen pelin alkua. Ja kuinka ollakkaan se bussi oli 25min myöhässä. Laitoin nappikset jalkaan jo valmiiks bussissa ja näin bussipysäkiltä sen verran kentän kulmaa, ettei näkynyt yhtään vaihtopelaajia. Juoksin sitten sinne kentälle todetakseni, että vastustajia ei ollut tullut tarpeeksi ja ne oli luovuttaneet. Meiläl taas oli kerrankin pelaajia 2 kentällistä. Ne oli sit aloittaneet ihan vaan höntsypelin. Ja tietysti sitten tein kauden ainoan maalini siin pelissä, jolla ei ollut mitään väliä. Mutta se oli kyl hienosti käännetty, oon aika ylpiä ittestäni.

liikunta-aikataulussa on tänään vuorossa saleilua. Muuten aikataulussa ei oo taaskaan oikeestaan yhtään mitään. Mikä on loistavaa. Siis aikatauluttomuus. Jos tänään hakis liput Ankkarokkiin ja menis festeileen viikonloppuna. Tammerfestejä lukuunottamatta en oo moisia harrastanutkaan vuosiin. Täytyy mennä todistamaan, ettei musta oo ihan vielä tullut niin vanha, etten käy festareilla.

Nyt olis viikko kulunut... siit mitä tapahtui viikko sitten. "Elämä on" on ärsyttävä sanonta.

TÄLLAISENA KESÄYÖNÄ

tällaisena kesäyönä
en halunnut mennä nukkumaan
pakotin sut lähtemään
vaikka tiesin sua ei odota mikään

nyt on jo pimeää
huomenna vaihtuu elokuuksi
pimeässä katsoin selkää
joka pyysi: huuda perään

ei kukaan koskaan ollut niin kuin sinä
ei kukaan koskaan ollut niin kuin sinä
meen nukkumaan
vasta kun on valoisaa
ja kauniimpaa

tällaisena kesäyönä
en halunnut mennä nukkumaan
käskin sua unohtamaan
mutta itse en osannutkaan

nyt on jo pimeää
huomenna vaihtuu elokuuksi
ja muistan ainoat silmät
jotka tietää musta mitään

Huonosti nukutun yön jälkeen on kiva tehdä töitä. Tai no nukuin mä ehkä 4 tuntia. Tänä yönä kirjakaan ei auttanut. Loppuviimeks nukahdin SEHV:n säveliin... Herätäkseni sitten taas reilusti ennen aikojani. Mutta kerrankin tein järkevästi eli aloin myös tekemään töitä, kun uni ei kerran tullut. Voi olla, että jossain vaiheessa päivää tulee stoppi...

Yö tulee muttei uni.
ja vuoteesta on
etsittävä varpaille
uusi viileä kohta.

-Risto Rasa-

Tää on niitä päiviä kun ei saa mitään aikaseks.
Tää on niitä viikkoja kun ei saa mitään aikaseks.
Tää on niitä kuukausia, kun ei saa mitään aikaseks...

hirveen kätevää, että ei tarvii ollenkaan kattoa kelloa, ku kirjoittaa tänne vaan merkinnän niin näkee mitä se on..

Note to self: kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa, kirjoita dippaa badger badger badger badger mushroom, mushroom

On yksi niitä aamuja, kun ei haluaisi hammastahnan loppuvan

Laitoin äsken virtuaalisen muistilapun mun työpöydälle. Siinä lukee: Tee Dippatyö. Jos vaikka muistais.. mahtaakohan se auttaa?

Hyvinvalvottujen päivien ja öiden jälkeen ihminen alkaa olemaan pari astetta turhan väsyneessä tilassa. Aivot jumittaa, eikä mitään synny. Syömähalutkaan ei ole vielä oikein heränneet. Eikä kauppaanlähtemishalut, jotta saisi sitä syötävää. Viikonlopusta lähtien ruokavalioon kuulunut lähinnä kauramössöä (kysy ohjetta) ja karjalanpiirakoita, ei ole itsetehtyjä. Niin, toisinaan myös lihapullia. Eilen tein noille lisukkeeksi munavoita. Ruokavalioni siis ei ole yksipuolinen, vaan kaksi ja puolinen. Mutta eiköhän se tästä taas joskus. Eilen raahasin jopa sohvan työpöydän viereen, jotta pystyin olemaan koneella makuuasennossa. Tulin kuitenkin järkiini ja raahasin sohvan takaisin paikalleen nukahdettuani siihen. Ei se ainakaan työntekoa edistä. Toisinaan se läppäri olis tavallaan ihan pop....

Parina edellisenä päivänä olen käynyt pelailemassa sulkapalloa. En tiedä, mitä pojat oikein tekivät, mutta kovasti on takamus kipeänä. Tänään pääsisi potkimaan taas palloa. Odotan jo kovasti innolla, kun on tullut julma melkein kolmen viikon tauko moiseen. Liikunta kuulemma piristää. Tosin oon kuullut, että nukkumisellakin on vähän vaikutusta silti siihen pirteyteen. Ystäväni J on kovasti sitä mieltä, että mun pitäis alkaa käymään sen kanssa taas salilla. Oon kanssa samaa mieltä, kun vaan sais itsestään irti. Pitäis varmaan sopia joku päivä, kun ensi viikolla on tavallaan aika laaja käsite.

Aurinko paistelee, mutta taas on lupailtu sateita. Elämä on ennalta-arvaamatonta, omituista ja toisinaan myös kovin, kovin surullista. Huomaa, että syksy on tulossa.

Yleensä
sinä olet vilkas ja puhut kovasti,
nyt vain nojaat leukaasi kämmeneen
ja katselet ikkunasta.
"Ensimmäinen ilta,
kun katulamput syttyvät
näin aikaisin",
sinä sanot,
vaikenet taas.

- Risto Rasa -