IRC-Galleria

I <3 writing
en voinut laittaa osaa parhaimmista kohdista koska niihin sisältyy liikaa seksiä galleriablogiin...
mutta muita hyviä pätkiä
Junjou romantica-ficci 8) yksi niistä...
jaaaaaa varmaa pitää laittaa varoitus että poika x poika vaikkakaan se ei nyt kovasti tässä ilmene. ikäraja k-11

~~
Hymy kuihtui kasvoiltani. Tämä ei mennyt ollenkaan suunnitellusti. Kädet lähtivät poskiltani ja ei, ei hän rakastanut minua vieläkään. Tämä ei ollut hyvä idea. Mikään kohta tavoitteissani ei toteutunut, Akihiko ei rakastanut minua ja minä taas rakastin häntä, tajusin rakastavani vain enemmän. Tiesin sen kylmyydestä, joka levisi sisälleni.
~~

Akihiko istui tuolilla ikkunan edessä, hän oli kietonut kätensä polviensa ympärille ja tuijotti taivaalle. Minun teki kovasti mieli mennä aivan lähelle häntä, työntää nenäni hänen hiustensa joukkoon ja kutitella, puhallella kevyesti niskaa. Hiukset eivät ulottuneet aivan peittämään niskaa. Vaikka kontrollini ei pelannut ollenkaan, kykenin pitämään mielihaluni kurissa ja menin hänen viereensä, katselemaan myös taivaalle, pohtimaan, mitä hän näki siellä.

-
”Hiroki?” Tuolilla istuva Akihiko hämmästeli.
”Mmh”, ynähdin olemassaolon merkiksi.
”Tuliko ikävä?” Hän kiusoitteli. Olimme nähneet vasta muutama tunti sitten, olihan se hieman hämmentävää, että luikertelin hänen seuraansa taas.
”Varmaan”, mumisin. En kiinnittänyt huomiota sanoihin, mitä suustani liukui, olin puoliksi irti ruumiistani.
Akihiko tökkäsi minua käsivarteen.
”Et ole vaihteeksi ihan tässä maailmassa.”
Pudistelin päätäni saadakseni mieleni ruumiiseeni. Akihiko onnistui usein selkeyttämään mieleni, etten hortoilisi mihin tahansa. Hän oli erityinen henkilö, hän oli tullut erityiseksi huomaamattani. Tunkeuduttuaan piilopaikkaani hän tunkeutui pikkuhiljaa sydämeeni ja ilman tunkeutumista minuun ei voinut tutustua. Olin vähän kuin siili piikkeineen. Tai piikkisika.


~~

”Hiro-san”, kynnyksen takana seisova mies tervehti hymyn kera. Siirryin syrjään päästääkseni hänet sisälle. Minusta tuntui kalpealta ja siltä kuin seisoisin harmaassa varjossa, kun taas Nowaki astui sisään sen näköisenä, että hänellä oli ollut hauska päivä, tavanomaista. Väsytti. Huomasikohan hän, että minä en ollut parhaimmillani? En tosin ollut ikinä parhaimmillani, en ollut ollut pitkään aikaan, mutta juuri nyt voin tavallista huonommin. Akihiko kävi täällä eilen.

Nowaki meni keittiöön ja laittoi teepannun liedelle. *** Lysähdin tuolille ja varjo painoi minua vasten keittiön pöytää, tai ehkä lattiaa.

En ollut pahemmin huomioinut Nowakin tekemisiä ollessani omassa epämääräisessä harmaassa kuplassani. Aivan yhtäkkisesti sain tuntea märät huulet niskassani. Hänen huulensa eivät ehtineet liikahtaa, sillä iskin Nowakia lujaa kasvoihin. Kynteni viilsivät hänen poskensa auki ja kuulin kovan mätkäisyn. Jos käsilläni ei olisi ollut muuta tekemistä ja jos olisin välittänyt ympäristöstäni olisin laittanut nyt kädet korvilleni.

Hengitin raskaasti ja en ole varma missä kohdassa tuntui eniten painoa ja puristamista. Sydäntäni painoi raskaasti, kurkkuuni oli juuttunut kiviä, moukari hakkasi keuhkojani.

~~

thank you !
ajattelin julkaista tämän jossain vaiheessa esim. finissä 888) siel on jonkun verran ihmisiä jotka tykkää animesta ja tulisi vähän parempaa materiaalia ku ne 1000000 vuotta sitte kirjotetut XD