IRC-Galleria

Huomenta.
Iltapäiväherääminen alkoi taas tapansa mukaan normaalisti: kissa huutaa oven takana niin kauan, että ei enää auta muu kuin huutaa " VITTU!" ja suorittaa agressiivinen ovenavaus.
Sitte se otus tulee sisään huoneeseen, katsoo mua ja lähtee pois. Ei helevetti.

Siinä vaiheessa adrenaliinia virtaa jo niin paljon suonissa, ettei kannata tuhlata sitä enää nukkumiseen.

Kaikesta huolimatta mulla on kuitenkin olo, että tästä päivästä saattaa tulla hyvä päivä.
Ensinnäkin, Björk perui keikkansa. No, onhan se harmi, mutta ei mulla ollut muutenkaan enää tarkoitusta mennä sille keikalle. Lippunikin olin laittanut jo myyntiin. Liikaa systeemejä, ettei sinne keikalle olis sittenkään ehtinyt. Kuitenkin, onneksi en saanut lippuani myytyä, joten toivon mukaan rikastun tänään 70 eurolla kun vien sen palautukseen.

Ruississakin tuli viikonloppuna käytyä. Se reissu oli aika mielenkiintoinen. Aamulähtömme muuttui aamupäivälähdöksi, koska mun ja ystäväni kuositus oli liian heikko vain 3 tunnin yöunen ja edellisillan juhlinnan jälkeen.
Herätessäni lauantai-aamulla suihkuun olin varma, että kuolen. Enkä tarkoita tällä kuolemisella mitään "omg mä siis nyt niin kuolen!"-kuolemista, vaan ihan todellista kuolemista.
Ensinnäkin, pyörryin suihkuun.
Toiseksi, oksensin about miljoona kertaa ennen kuin pääsin kontattua alas autolle,joka lähti kyyditsemään meitä kohti ruisrockia.
Poliisilaitoksen lähettyvillä meille tuli ensimmäinen pysähdys, kun kaverilta lens pirjot etuoven välistä asfaltille. Liikenneympyrä näköjään teki tehtävänsä.
Matka jatku yhtä railakkain tunnelmin. Jätettiin vuorotellen pieniä yllätyksiä pikatien varrelle.
Mulla se pahoinvointi johtu kyllä enemmän niistä vähistä yöunista. Kai...

Lopulta selvittiin voittajina Ruisrockin alueelle. Oli tosi hyvä fiilis, vaikka en ollutkaan koskaan ollut eläissäni vielä yhtä väsynyt kuin silloin.
Heti ensimmäisenä törmättiin pariin tuttuun Ulputeatterista, jonka jälkeen oikaistiinkin itseämme telttalavan viereiselle nurmikolle. Oltiin ostettu muikkuja, koska mikään muu ei pysynyt sisällä.
Siinä sitte syötiin ja nautittiin auringosta. Mulle tuli todella leppoisa fiilis, varsinkin aterian jälkeen- päätin ottaa kymmenen minuutin nokoset. Jos vaikka se väsymyskin olis hieman helpottanut.
En kuitenkaan ehtinyt kauaa koisata, kun järjestyksenvalvojat tulivat neonvärisissä liiveissään kysymään mun kaverilta, että onks tolla makaavalla tytöllä kaikki okei. Raotin vähän silmiäni ja näiden turvaliivien järisyttävä kirkkaus sai multa melkein pirjot suuhun. En kuitenkaan voinut enää antaa ylen, sillä en halunnut tietää, miltä valkosipulikastikkeella kuorrutetut muikut olisivat näyttäneet pienen mahalaukkumuhimisen jälkeen.

Iltaa kohden kaikki alkoi näyttää valoisammalta. Olokin parani huomattavasti siinä Scandinavian Music Groupin aikana. Istuttiin nurmikolla, syötiin ilmaiseksi saatuja kebabruokia ja kuunneltiin humalaisten höpötystä musiikin pauhatessa takana.
Silja Line ajelehti Ruissalon ohitse The 69eyesin keikan aikana- ihmisiä oli kerääntynyt suurin joukoin laivan kannelle. Sieltä ne näki hyvin Jyrki69n nahkahousut ja väenpaljouden määrän.
Ihmiset kannella heilutteli iloisesti festivaalikansalle. Meidän vieressä istunut kaveri nousi seisomaan, laski housunsa alas ja näytti niille persettä. Illusio oli kadonnut.

Tapahtumarikas päivämme päättyi HIMin lovemetal-soundeihin. Lauloin mukana, vaikken aina tiennytkään sanoja. Oli kiva päästä pitkästä aikaa pomppimaan ja karjumaan screenin eteen, josta vilkkui Ville Valon pikselöitynyt naama, joka näytti aamuyön hämäryydessä suurelta avaruusalukselta.

Keikan jälkeen ystäväni lähti kotiin Poriin. Alkuperäinen tarkoitus oli meidän molempien yöpyä Turussa, mutta lopulta vain minä jäin sovitulle paikkakunnalle.

Seuraavana päivänä oli mukava herätä aamubussiin ja palata kotiin- iltapäivällä pääsin jälleen vetämään pöllöhatun ylleni ja haitarin kainaloon. Oli tämäkin elämää.

Tämä päivä on viikonlopun jälkeen ensimmäinen, jolloin olen herännyt levänneenä.
Oksetusolo on vihdoin kadonnut.
On tullut aika ,jolloin mun täytyy alkaa valmistautua jazzfestivaaleihin.
Ylihuomenna katu avataan. Paikka alkaa täyttyä ihmisistä- viikonloppuna esiinnyn kidsfestivaaleilla.
Tosin silloin mulla on pöllöhatun sijasta kissapuku päälläni.
On tämäkin elämää.