IRC-Galleria

Vandraren har ingenstans att gå när han kommit fram till slutet
Månen färgar alla skuggor blå, han är ensam kvar därute
Långt där borta från en enslig gård lyser värmen ut i natten
Väcker hungern i hans frusna kropp, som har levt på luft och vatten

kertosäe:
Det gör ont - men gå ändå, du kan alltid vända om
Det gör ont - men gå ändå. Du är här, och kom hit som en vandraren

Klockan ringer för en ensam själ, den har lånat röst av döden
Vill den illa eller vill den väl när den räknar våra öden
Sluta tänka det är svårt ändå, du får ta en dag i taget
Vandraren har ingenstans att gå om han går vid sista slaget

kertosäe

---

Vaeltajalla ei ole paikkaa minne mennä, kun hän on tullut lopulle
Kuu värjää kaikki varjot sinisiksi, hän on yksin tuolla ulkona
Kaukana yksinäiseltä pihalta, loistaa lämpö ulos yöhön
Herättää nälän hänen jäätyneessä kehossaan, joka on elänyt ilmalla ja vedellä

kertosäe:
Se tekee pahaa - mutta mene silti, voit aina kääntyä takaisin
Se tekee pahaa - mutta mene silti. Olet täällä, ja tulit tänne kuin vaeltaja

Kello soi yksinäistä sielua varten, se on lainannut kuoleman ääntä
Tahtooko se pahaa vai tahtooko se hyvää, kun se laskee meidän kohtalomme?
Älä ajattele se on vaikeaa kuitenkin, saat ottaa päivän kerrallaan
Vaeltajalla ei ole paikkaa minne mennä, jos hän menee viimeisellä lyönnillä

kertosäe