IRC-Galleria

Voi luoja, mikä ilma ollut tänään! Oon vietelly koko vapaapäivän partsilla aurinkoo ottaen ja jätskii syöden :P
Tälläsellä ilmalla tulee ikävä kotia ja maalla oloa. Täällä kaupungissa ei ole sitten mitään tekemistä tälläsellä ilmalla. Ei sitä halua kaupungille lähteä, kun tahtoisi olla vaan ulkona omalla pihalla. Mutta kun oma piha rajoittuu rupuseen parvekkeeseen. Kerrassaan tylsää!

Olen siis koko päivän unelmoinu omasta omakotitalosta ja pihasta ja järvenrantatontista. :D Siellä mä olisin voinu koko päivän istutella kukkia kukkapenkkeihin ja siivota pihaa. Casmirkin olis voinu juoksennella yllin kylllin niin et tanner tömisee. :D
Oon vasta vuoden verran asunu kerrostalossa kaupungissa ja jo nyt olen saanut tarpeekseni! En voi ymmärtää, miten jotkut pystyy koko elämänsä asua tälläsessä asunnossa... Kun sais edes rivitaloasunnon, niin olis edes pieni oma piha, jossa vois sit touhuta kaikenlaista ;)
ja paaaaaljon enemmän neliöitä, hulluks tulee tälläsessä pienessä 47 neliön asunnossa. pitäis saada se reilun 70 neliön kolmio vähintään ja vuokra max 600 euroo :D älkääkä naurako, sellasia olen löytänyt, montakin! ehkä sellasessa jaksais kökkiä sellasen neljä viis vuotta.
mut miten joku vois olettaakaan, että ihminen, joka on asunu koko pienen ikänsä metsän keskellä, jumalattoman isolla tontilla, sopeutuis tälläseen asumismuotoon? Onneks ollaan Vesan kanssa samanlaisia, kummatkin maalta :D Vaikka ei sinänsä, en mä yhtä kauas halua kaikesta, missä oon asunu, mut silti.. rauhalliseen paikkaan, missä saa perhana soikoon ottaa alasti aurinkoa omalla takapihalla, ilman, että puol naapurustoo on kyrpä pystyssä kattelemassa. :D mut silti sellanen max puoli tuntia autolla keskustaan. niin, ja se JÄRVENRANTATONTTI! sit ei tarvi mökkiä erikseen hankkia... vaikka toisaalta, olishan se kiva kesäsin karata viikonloppusin ja lomilla jonnekin keskelle korpee perheensä kanssa, mökille! Mut aina voi omistaa kaksi rantaa!
Ja sitä paitsi, tiedän jo tälläisen paikan, joka olisi järven rannalla, 7 kilsan päästä keskustasta. Se on Lahden Karistossa, isäni kotipaikka. Mutta luulenko minä, että saisin sen? Tuskin saan. Mut ainahan siitä vois sanoa, että kenties olisimme Vesan kanssa viiden vuoden päästä kiinnostuneita. Että panttaahan isukki sitä minulle, jotta saisin veljeni taas kimppuuni, kun hänelle ei myydä, mutta kyllä isän pikku prinsessalle :DD no ei vaan. leikkiä. :)
ja viisi vuotta siksi, että oletan pääseväni ensi syksynä kouluun, joka kestää neljä vuotta. Oletan, että Vesallakin olisi siihen mennessä vakituinen työpaikka, josta saa edes kohtuullisen hyvää liksaa. Jotta saamme otettua pankista pienoisen summan lainaa, jolla ostamme sen hemmetin tontin ja rakennutamme talon. En usko, että meistä on kummastakaan halukkaita itse alkaa rakentamaan taloa. Kivempi niin, että me sanomme, että tälläistä halutaan ja laitetaan toiset tekemään. :) Vesa voi sitten rakentaa lapsillemme leikkimökin ja keinun pihalle ihan itse. näin me ollaa sitä yhdessä mietitty.
Ja minä näen jo aika tarkkaan, minkälaisen mä siitä talosta haluan. Oon suunnitellu keittiöt, makuuhuoneet, takkahuoneet, saunat ja terassit. :D siitä tulee upea!
Siinä me sit ollaan, Vesa ja minä, kaksi lasta ja lauma kissoja. Yhdessä asumme unelmatalossa, käymme töissä ja kuskaamme pikkuisiamme harrastuksiin ja käymme Vesan kanssa yhdessä harrastuksissamme, kun palkkaamme jonkun köyhän opiskelijan lapsenvahdiksi.
Mistä vetoo, me asutaa koko elämä köyhinä jossain rupusessa vuokra-asunnossa...

Mutta niin, tälläsinä viikonloppuina olisi kiva mennä maalle viettämään viikonloppua. Oonkin miettiny koko päivän sitä, että jos äiti ja isä olis edelleen yhdessä niin sinne olisi niin ihana mennä viikonlopuksi. Kotiin. Mutta kun ei se ole mahdollista. ei siellä vaan ole yhtään kivaa olla enää. sillä tavalla. kyllä mä ajattelin tänä kesänä joku viikonloppu lähteä viettämään aikaa luhankaan, todennäköisesti saadaan viettää laatuaikaa Vesan kanssa aikalailla kahdestaan. Otetaan omat ruoat mukaan, mennää rantaan uimaan ja ottamaan aurinkoa, tehdään siellä ruokaa ja juodaan. jos isällä on se moottorivene, niin päästään päijänteelle onkimaan kaloja Cassulle.
Minusta se olisi maailman ihaninta. Tai ei se olisi, se olisi, jos äiti ja isä olisivat yhdessä ja saisimme olla siellä nelistään. Se olisi maailman ihaninta!
Aina voimme mennä Hämeenlinnaan äidin ja vp:n luo, mut ei se ole sama asia, kuin olisi olla kotona. Mutta tämän asian kanssa täytyy vaan elää. Piste. Turha on haikailla sellaisten asioiden perään, mitkä ei ole mahdollisia.
Sitä paitsi, voisimme mennä Vesan kotiin maalle... (:

Mutta niin, Vesa lähti puoltuntii sitten kaverinsa kanssa terassille ja leffaan. mä olen siis yksin Casmirin kanssa kotona. Ajattelin, että voisin käyttää ajan hyödyksi ja siivota. tiskata ja imuroida. Vesa lupasi, että huomenna voimme mennä ostamaan kesäkukkia parvekkeelle (: Huomenna onneksi näyttäisi olevan samanlainen ilma. casmir tosin tekee kuolemaa jo nyt.. Kissasta lähtee karvaa jatkuvasti, täytyyhän tota karvapeitettä vähän harventaa tälläsellä ilmalla..