...mitä kirjotella.tarve ois suuri ,mut rattaat ei enää pyöri,ei enää pitkään aikaan.liekö kuluneet pyöreiksi...niin se vaan menee ,et ihastutaan,rakastutaa,vihastutaan ja sit vihataan.tai tota viimosta ei ainakaa oo viel havaittavissa-paremminkin ärtymystä,joka ei ainakaa osoita laaantumisen merkkejä minua kohtaan.harmittaa niin vitusti.taas kerran sain hyvän jutun vituiksi,eikä auta vaik toine sanoo mistä johtuu moinen.(siis siihen vitutukseen ei auta ,jos epäselväksi jäi).mitä ihmettä mä keksisin et ei tartteis aina kerätä niit hertan palasii lattialta?ehkä mun vaan pitää muuttua sovinistisiaksi,joka häikäilemättä käyttää naista hyväksi kaikel taval?ei se ainakaa mult luonais,rakastan naistani-kuka se sit taas ikänä tulee olemaan-hyvin paljon,eikä se ny tarkota sitä että nuolisin lattiaa jalkojen
alta.ja mistä johtuu tää armoton mahanvääntö ja mustasukkaisuuden tunto jota oikeesti ei kyl mun tapaukses oo nähty?ja tää järjetön ikävä toista kohtaa,mitä helvettiä sekin nyt on?vaikka toinen oli se joka pelin laitto taas poikki,silti pittää itteesä kiusata haaveilemalla huomisesta toisen kanssa?sinisilmänenkö?en tiä,tää ny on vaan tällasta ajatusten ulostuontia,jota oli ny pakko saaja vähä pihalle...