en vissii revenny aamul ku istuin junassa ja tarkkailin mun edes istuvaa keski-ikästä rouvashenkilöä.
Kun oltiin päästy Järvenpäästä Pasilaan asti, hajosin kyllä perkeleen kovasti kun minkkiturkkiin ahtautuneella arvokkaasti käyttäytyvällä rouvalla soi puhelin.
soittoäänenä tea - tytöt tykkää.
ja päivän toinen repeeminen tuli kun oltiin kaverin kans kaupas. ja myyjä katsoi yhteen kulmaan ja huusi: "Tuletko auttamaan tänne kassalle!" molemmat käännyimme katsomaan kulmaan ja havaitessamme sen olevan tyhjä en voinut estää repeämistä.
Ja tämä ihanan tarinallinen kirjoitustyylini johtuu siitä että minulla oli tänään äidinkielen koe ja olen virittäytynyt tunnelmaan :)))