Tulen hulluksi hääsuunnitelmien kanssa ja kaasokin asuu monensadan kilometrin päässä. -.-'
Kata kävi eilen kahvilla ja illalla vaan olla möllöteltiin kotona Heidin kanssa.
Ja taas yksi uneton yö, johtuu varmaan tuosta perhanan täysikuusta ettei saa nukuttua. Ja kirjan deadlinekin lähestyy TAAS liian nopeasti. Kaikki asiat vaan lähestyy lähestymistään ja minä jumin paikallani. Niin kuin painajaisessa kun yrittää juosta muttei liiku.
TIEDÄN että tuota kirjaa pitäisi hioa ja muutella muutamaa lukua ja niin edespäin mutta en saa aikaiseksi mitään. Hääpukujen sovittaminen on toivotonta enkä ole vielä keksinyt edes puvun väriä, turkoosi olisi kyllä aika jees.
Ää, menen tupakalle. (HAHA, kuolemakin vaan lähestyy lähestymistään ja minä vielä oikein edesautan sen liikkumista.. Lallallaa, miksen voisi nukkua?)