Hän häpeää niitä valintojaan
mistä tämä kaikki on alkujaan
syyttää hän ajatusten harhoja
ihmisyyden varjoja
kylmillä silmillä
kylmiä katseita
nähdä vain voi
suruunsa hän joi
suuressa armossaan
miettii hän vain
miksi tuomion sai
ja liian myöhään kai
oppi rakastamaan, antamaan
muidenkin surun kantamaan