IRC-Galleria

<Jodie^^> kiitos kulta ja soitellaan taas <3 mitä mun maailma ois ilman sua <3
<Jodie^^> huippua soitellaan huomen sit ja tuum heti kattoo sua ku oot äimiskällä <3 lav ya
<Jodie^^> mul on hirvee ikävä sua :/ ne on aika ihkuja <3 <3 pärjäile kulta ja soitellaan .. laav jua
<Jodie^^> sinä se oot oot kaunis kuin taivaan enkeli ulkoo ja sisältä <3
<Jodie^^> vieressä sun on turvapaikka mun <3
<Jodie^^> sä oot niin ihana <3
<Jodie^^> sit meijän on pakko ehtii nähdä .. :) :) <3
<Jodie^^> ja sunki pitää mennä nukkuu et jaksat aamul nousta töihin
<Jodie^^> moih <3 turvallisesti päästiin kotia.. olin kotona 5 yöllä :D hirvee ikävä jo sua <3
<Jodie^^> No todellakin <3 paitsi mun kunto ei riitä yhtä hyviin suorituksiin mitä sä teet :D
<Jodie^^> hello hanii <3 mitä kuuluu?? tuuksää ouluu nyt vkl?
<Jodie^^> mää kuolen tähän ikävään <3
<Jodie^^> oot mun ajatuksissa päivittäin muistatko miten parasta meillä oli <3
<Jodie^^> muistan viime kesän sunnuntaiaamut oli kyl aivan ihanaa <3 halit

Anteeksi päivänsäteeni! Olen myös ihminen, muistatko!!? Aika vaan ajaa joskus ihmiset erilleen ja munhan ei oo pakko tehdä mitään mitä en halua. Vaikka en voi muuta sanoa kun kiitos kuluneista vuosista, päivääkään en pois vaihtais koska niin huippuu on ollu.

Oot aina mun sydämes ja mieles <3

Ne puhuu siitä kuinka aika parantas haavat. Mut ikkunasta nähään aina vaan samat naamat.
Aika takas palaa ja ehkä nään mä kai unta. Mietin onko sun sydän jäätä vai tulta.

N&P

Elämähän on peli, jossa ei voi hävitä kuin itsensä!
Kesät ja kisat, naminam <3

Pitkä tarina takana ja vielki pelottaa et tuunko erottaa todellist ja unta toisistaan?
Sillon kauan sitten olin yksin ja täysin tolaltaan ku kaikki kaatu niskaan mitä olin saanu kokoon.
Elämä otti pois mitä antoi ja teki niistä verisii haavoi jotka pisti miettimään, haluanko ees elää.
Näin paljon joutuu sietämään, yhen matkan varrella kiertämää mutkii, ottamaa vastaan iskui.

Mä tunsin ne tunteet jotka kuljetti laivaa, ne teki musta uhrin aina uudestaan.
Vaikka toiveet oli jo tulevaissudesta harmaat, ainoo syy miks jaksoin oli frendit rakkaat.
Sytytin kynttilän, katsoin sen loistoa, yritin ymmärtää, miks alas aloin vaipua...
Tunsin kaiken niin selvästi iholla, et luulin etten pysty enää itkeä ilosta.

Välil aina pysähdyn, what I have got yo, Hope so, erinlaista laifstailii, onjoo...
Kynttilän liekki se syttyy taas uudestaa, katson sitä pää pystys, pystyn sen tuntea,
oon nyt valmis, mitä tulee eteen sitte, ei oo väliä vaikka veisi sitte tieni minne.
Pieni virhe taikka oikee pilke silmäkulmas, opettaa mua pitämään viettii siihen minkä lupaan.

Kaikki tää oliki vaa harhaa, mä löysin onneni, enkä enää nähny pohjaa...
Tapahtu niin paljon väärää, mut ne ei pystyny tappaa mun valtavaa unelmien määrää.
Mä pysyin vahvana vaik oli vaikeeta, mun sisäl sielu kaipas rakkautta.
Se on se juttu mikä pystyssä pitää, elämä jatkuu, mä en unohtanu sitä.