tuhat tähteä johdattivat minut kotio.
Ainakin siltä se näytti kun talsin katua pitkin neljän aikoihin aamuyöstä. Jäätynein pohkein kävelin tuota jumalaista polkua.
Kaamosväsymys puskee kovin. Päivään ei meinaa tunnit riittää nukkumiseen. Kokoaja semmone olo notta popsis puolukat ja painuis unelle kevääseen asti.
Ei pitäis valittaa kun ruoka ja uni ainakin maistuu :d