vai kova pinta heltyy, kun lähelle astut, se tie vie sut toisen luo, mut mä en pääse minnekkään, vain silmissäni nään, on siinä joku muu, joka ilahtuu, sut nähdessä...
jos paikalleni jään, en pääse lämpimään, jos uskaltaisit kertoa totuuden, vaikka vain yhden keltaisen, siinä olis joku muu, joka sua niin kaipaa, ettei untakaan saa...
odottaen sua, mä vihdoin unta saan, ei mikään auta, se oli lauta, joka poikki meni ja raapi sydäntäni, vain kerran saa, yhtä rakastaa, se ainut joka on, täysin mahdoton, uudellleen saan, vai saanko, kunpa saisin, sen vuoksi tekisin, mitä vain, jos ymmärtäisit ajatuksiani, se tekee mitä pitää vain itse, ei se synny uudelleen...