IRC-Galleria

Tänään ei oo mun päivä... Mä en tiedä ees, mistä alottaisin...
Aamulla mut herätti hiiri, joka oli päättänyt päättää päivänsä mun huoneessa (tukehtui kuoliaaksi, karua.). Se vinkui loppuansa aikansa, kunnes huokaisi viimeisen kerran. Nuku nyt sen jälkeen, kun tiedät olevasi delanneen yksilön kanssa samassa huoneessa.
Linja-autosta melkein myöhästyminen, aamupalan syömättä jättäminen ym. ovat vielä aika tavallista aamullista touhua...
Linja-auto matka sujui musiikkia kuunnellessa ja kavereiden kanssa jutellessa (huomasin vain taas viettäneen viikonloppuni väärässä paikassa, en ymmärtänyt mitään, mistä he puhuivat...). Pääsin Miikkalle hengissä ja silloin hyvä ystäväni soittaa ja tiedottaa, että on riidoissa erään henkilön kanssa ja se nyt sattuu olemaan samassa koulussa mun kanssa, et ehkä mun ei kannata kulkea yksin... Selvä, ei kuljeta.
Koulussa voitte vain arvata ensimmäisen henkilön, kenen kunnolla näin... Ja ketä istuu kohtalaisen lähellä mua ruottin tunnilla... Jes, näin.
Koulussa oli pahaa ruokaa. Sekin vielä.
Kun lopulta pääsin linja-auto asemalle odottamaan kohti pelastusta vievää autoa, tajusin korvikseni taustan tippuneen. Onneksi kyseessä olivat vain lempi-korvikseni, jotka Hannalta sain.
Kaivan avaimeni esille ja mietin, että onneksi Essi ja Annika tulevat samaan aikaan, ei tarvitse kuunnella koko matkaa musiikkia. Hetkonen... Missä mun iPod on? Ei taskussa... Ei housun taskussa... Ei laukussa... Voi vittu. Tää tästä vielä puuttuikin.
Päätin kyllä maata loppu päivän peiton alla pakoillen maailmaa, ettei mitään enää pahempaa voisi käydä. Silti istun koneella ja kohta tää aivan varmasti räjähtää käsiin tai tähän tulee joku kuollettava virus tms.
Mä en yllättyis enää mistään.