IRC-Galleria

pikkutiina

pikkutiina

<3 22.3.2010

mä luulinKeskiviikko 03.01.2007 03:46



1.
mä luulin ettei koskaan sattuis ja etten koskaan kaatuis, en jäisi pimeään. mä luulin riittää kun kyyneleeni vain käännän sisinpääni,en näytä kellekään.
Mä luulin kauas kulkisin,yksin kyllä pärjäisin,enkä tarvii Jumalaa.

Kerto.
Olen tullut pääte pisteeseen,sinä yksin näät mun sydän meen. elämäni entisen nyt jätän käsiis Sun. Olen tullut pääte pisteeseen sinä tiedät minne täältä meen,elämäni annan käsiin ristiin naulitun.

2.
Mä luulin että siivet kestää ,ei mikään voi mua estää kun tarpeeks haluan.
Mä luulin voittajaksi pääsee kun sisinpänsä kätkee alle kovuuden.Nyt on siivet hauraat katkenneet,elämäni sirpaleet ne tuon hiljaa etees Sun.




en tiedä miks mun pitää kirjottaa tää tänne, ehkä tästä on jollekkin apua..

Mä oon pienestä asti käynyt srk vaikka en oo uskovaisesta perheestä, kävin 13 vuotiaana kasteella,koska tiesin että niin kuullu uskovan tehä jos seuraa Jeesusta ja haluu kulkee hänen tahdossaan. Elämässä tuli eteen kaikkee mitä en ehkä ois halunnut kokee, mutta pidin Jumalasta kiinni..
Sit aloin kapinoimaan.. Mä ihan vahingossa aloin yrittää selviimään asioista yksin ja luulin että mä pärjään ihan hyvin.. mut sit tajusin yht äkkiä ettei mun asiat Jumalan kanssa olekkaan hyvin..
Minä joka oon aina luullu että ei mikään tuu mun ja jumalan väliin, minä joka luulin että kaikki on hyvin ku vaa hymyilen ja piilotan pahan olon mun sisälle,minä joka palvelin aktiivisesti seurakunnan palvelus tehtävissä .. yht äkkiä en tiennyt olenko menossa oikeenseen suuntaan.. yht äkkiä tuntu että oon häkissä josta en tiiä miten pääsen pois.. yht äkkiä tuntu että en tiiä mitä pitää tehä..
Yritin kovas ite selvii siitäkin mutta voimat siinä meni, en jaksanu enään yrittää ja sillon sielunviholinen pääs valehtelee mulle..
Joka kerta kun srk:ssa kysyttii että kuka haluaa luovuttaa elämänsä Jumalalle niin mun sydämessä oli outo tunne että mun pitäsi nostaa käsi ylös mutta s.vihollinen sano että ei mun tarvii että kyllähän mä tiiän mihin mä meen.. ja että miten nyt sä voisit nostaa kätes jos sä oot koko ajan palvelemassa srk:ssa ,mitä ihmiset aattelis.. ym..
Onneks jumala lähetti pelastavan enkelin viimehetkillä (jeminan) ja sain joulukuun ensimmäisenä päivänä 2006,luovuttaa mun ihan koko elämän mun luojan käsiin, mun Taivaalisen Isän käsiin ja Tajuta että mun ei tarvii ite yksin yrittäää vaa kaikkivaltias Jumala on mun kanssa ja on luvannyt kantaa mua sillon kun en jaksa ja kulkee ja pitää mua kädestäkiinni koko ajan.Sain pelastus varmuuden ja Sillon se häkin ovi aukastiin ja pääsin pois siitä epätietosuudesta!
Ja oli mahtavaa tajuta että hei vaikka mä oon rämpinyt ja kaatunut ja kontanut niin Jumala anto ne asiat anteeks ja jos nyt kaadun tai kompastun niin JUmalan armo riitää nostamaan mut taas!


Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.