IRC-Galleria

Aattelin taas kirjottaa pitkästä aikaa..
OOn kotona yksin kun Hanna on käymässä Virolaisilla kylässä..
Itekkin tulin vasta mirjalta kotiin..
Käytiin kävelee hullunpitkä lenkki mirjan kanssa kun oli niin kiva ilma.. ja sai vähän liikuntaa vaikka mun pitäis olla vuodelevossa kun on liian alhanen verenpaine.. no joo se siitä sit.. oli kivaa kävellä:)
kerron meidän kivasta hupaisasta ja mahtavasta sunnuntaista teille:D
La n.illan jälkeen oli tarkotus mennä heti 10nukkumaan että jaksaa nousta sit aamulla.. nooo se nukkumaan meno venähti ja menin nukkumaan 12 aikaan.. ja sit aamulla olikin tooooosi kiva herätä 3.30 .. oikeesti se ei ees ollu niin vaikeeta herää siihen aikaa.. tuntuu että kuuden jälkeen on vaikeempi herätä..
Niin ja sit puol kuus markus ja pirre otti meidät kyytiin tosta mäen alta ja mentiin läpärille .. ja kuudelta lähdettiin kuoronkanssa ajamaan bussilla kohti Keuruuta.
matka meni mainiosti ja puol kymmenen aikaan oltiin keuruun helluntaiseurakunnalla ja syötiin ja juotiin ja sit avattiin äänet.. yhdeltätoista alko aamukokous jossa laulettiin aikas paljon ..

Sit kokouksen jälkeen seurakunnan ihanat ihmiset oli laittanut meille tosi hyvää ruokaa ja hanna oli ihan sekasin kun sai kalaa:D
Sit olikin pieni tauko ja me käytiin tyttöporukalla tutustumassa keuruun siwaan ja siihen toooooosi isoon keskustaan;)
No joo oli siel jopa seppälä ja R-kiska ja joku kauppa ja ja ja enpä mä muuta muista.. no oli siel kaks koulua.. eikä ne ollu kauheen pikkusia.. :)
aijoo sit löydettiin sellanen tie ku teinipolku.. ette usko kuinka paljon iloa yks kyltti voi saada aikaan:D
puol kolme alkokin sit harkat yläasteen ja lukion auditoriossa.. reenattiin tunnin verran ja sit alko musiikkijuhla.. auditorio oli aikas täynnä ja sepäs oli kiva juttu.. :)
Sitten sen kokouksen jälkeen mentiin takas seurakunnalle ja juotiin kahvit ja lähdettiin kotiakohti.. mutta ennen sitä yli kolmentunnin istumista löydettiin yks toinen hieno löytö joka sai aikaan aikas suuren ilonse sai aikaan.. joku keuruskino vai mikä lie olikaaan.. heh.- laitan siitäkin kuvan tänne.. ;P

Sit matka menikin nauraen, ja nauraen ja nauraen.. oli nimittäin aika levoton olo kun oli nukkunut edellisenä yönä 3½h ja valvonut aika monta tuntia.. no joo ei siitäkään sen enempää ,jokainen voi arvailla minkä tasosia jututu oli.. heh.. markuksella ja pirrellä oli kyllä aika kestämistä ku istu meijän takan matkan aikana.. toivottavasti huolii meidät viel kuoro matkalle ens kerralla..;) ja jos huolii niin taitaa istuu meistä ihan turavisuuden vuoks kaukana;) heh

no joo.. laitan parikuvaa tästä hauskasta reissusta.. :)

Ooon taas kipeä ja kotona jumitan.. on ihan sika tylsää vois vaik alkaa lukee raamattuu niin ehkä aika kuluis paremmin.
Hanna tyttönen tulee takas suomeen tänään.. se oli vk.lopun ruotsissa käymässä moikkaamassa kavereita ja hakemassa kesävaatteet,ku talvitakilla ei o ehkä ihan mukava mennä ku on 15 astetta lämmintä.. vai mitä hanna?

Vk.loppu meni tosi nopeesti taas niinkun aina..
Oon taas saanu huomata että oon Jumalan työpöydällä eikä se aina oo todellakaan mukavaa mutta tiedän että se saa aikaan jotain hyvää..
Aina elämässä tapahtuvat asiat ei oo meille mieleisiä ja mukavia mutta onneks saa turvautuu kaikkivaltiaaseen Jumalaan, eikä tarvii yksin olla myrskyjen keskellä..
Mä oon myös ihmetellyt että jumala on kyllä tosi kärsivällinen ja rakastava koska vaikka me sen lapset kiukutellaan,kapinoidaan ja kompuroidaan ni Hän aina jaksaa rakastaa, aina jaksaa nostaa ylös, aina jaksaa kuunnella.. eikä Hän koskaa käännä selkään meille.
On se niin ihmeellistä..

Tuuli hiuksilaan, hiekkaa varpaissaan, silmin hehkuvin poika naapurin,öihin valkeisiin kanssas kaniit niin kesät kuljettiin..
enkä milloinkaan tullut kertomaan, salaa iltaisin meistä haaveilin, siitä kuinka jäät mun syliin kiihkeään kun aamu hämärtää..
joskus vielläkin talviaamuisin mietin missä meet,onko vastanneet vuodet unelmiis,minkä lainen tie sulle annettiin...

Niin kaikki ohi kiitävää, ikävä ja riemu joka hetken värähtää,mitä toivot että jää kun pihan poikki kuljet ja jäljet häviää..

Kuuman heinäkuun yössä hehkuen sanoit pakahtuu mun sydän janoinen, pelätä ei saa jos tahtoo milloinkaan onnen saavuttaa..
Poika naapurin silmin palavin suureen maailmaan käytkö vielläkin,kaikki aikanaan kun turha riisutaan ,saitko rakastaa.....

"Mä matkaani teen kuljen polkuani, tää tiejota seurailen on joskus rankkakin,
mutta jeesus tartuit käteeni mun ja luotvalon tielleni mua ohjaat halki surun.
vaan aavistan sen,mä eksyäsaatan,Sua en mä nää,ja kompastun, mut silloin annat rauhasi taas mua johdatat niin et jälleen nään,minne johdat mua.

Pian mä nähdä saan, tuon luvatun kotimaan, pian mä kohtaan Jeesuksen, silloin levon saan..

Sitten kun Hänet nään mä alan laulamaan, ylistetty Herrani kuninkaani.
Silloin äänen koroitan ja häntä kiitän pelastuksesta,.. "

Mua hajotttaa.. ja tosi paljon..
kohta on kulunut vuos siitä kun lähdin jennin kanssa espanjaan.
Se aika siel oli mulle kasvun aikaa,hengellisesti ku henkisestikkin.
Vaikka siellä oli vaikeetakin niin saan kiittää JUmalaa joka hetkestä jonka koin siellä ja sain tutustuu tosi kultasiin ihmisiin ja joista on tullut mulle toooosi tärkeitä.
On niin ikävä kaikkii ystäviä joita ei yksinkertasesti oo ehtinyt näkee, joko kiireen takia tai välimatkan.. voi anni,sohvi, jemina, mirkku, erja ja jenni.. on niin ikävä teitä..ainiin ja meinasin unohtaa joonan.. joona parka joutu kestää mua ja jennii.. toivotavasti ei jäänyt traumoja.. heh..

mutta se aika jonka olin espanjassa oli hieno kokemus ja on niin ilonen mieli että osasin kuunnella jumalaa ja lähteä rohkeasti sinne minne hän mut halus lähettää..
jee jee nyt tuli parempi mieli kun sain purkaa asioita tänne ja huomata miten ikän kautta muistaa ne iloset muistot:)

Muistakaa ystävät rakkaaat oottee niiiiiiiin miellettömän tärkeitä ja muistaakaa hymyillä<3

" Halleluja tunnet sydämeni,halleluja kuulet rukoukseni. tänään avaan sinulle lukot sisinpäni,eteesi tuon alttarille tuhat unelmaani..

Tahdon luottaa viisauteesi, käsivarsiisi ne kantaa, heittäytyä rakkauteesi tahdot paras vain antaa kuin isä lapsilleen.. "

Nyt on taas viimeaikoina käyty läpi asioita menneisyydestä ja nykysyydestä ja tulevasta..
Mutta tajusin taas että turhaa mä stressaan että mun on vaa rukouksin luovutettava ne asiat Taivaallisen Isän käsiin ja luottaa että Hän pitää mun elämästä huolta...
Oon miettinyt myös Jumalan merkitystä mun elämässä.. onko se vaan se jolle kannan mun huolet ja murheet vai onko se sellainen JUmala joka on mun parasystävä, jonka kanssa oon aina, jonka kanssa jaan ilot sekä surut...Jota rakastan koko sydämestänni...

Siks heitän sulle joka luet kysymyksen..

"KUka on sulle rakas..?Kuka sun elämässä on ykkös sijalla? "


siunausta <3

" Annoit lahjaksi tän elämän,sisintäni myöten minut loit kokonaan, näkymättömistä hahmoni muovasit.
Sinä loit minut kauniiksi, puhtaaksi ja täydelliseksi kokonaan sillä sinä et tee koskaan virheitä.
Olen lapsesi ja Sä rakastat mua..

...Tunnet mut paremmin kuin kukaan muu, Tiedät ajatuksenikin, minne ikinämeen mitä ikinä teen, Sä olet kanssani.

ihmeelliset ovat tekosi, suuret ovat ajatuksesi Herrani, rakkauttasi en voi koskaan käsittää.
nyt kiitän elämästäni, kiitän kun aanoit anteeksi mun syntini, kiitän että olet pelastajani...
Olen lapsesi, ja Sä rakastat mua. Olet isäni, ja mä rakastan sua.

...Tunnet mut paremmin kuin kukaan muu, Tiedät ajatuksenikin, minne ikinämeen mitä ikinä teen, Sä olet mun kanssani. "


On ihana tietää että joku tietää mun ajatukset, on joku joka näkee mun sydämeen, ja on joku jolta en voi salata tai peitellä mitää.. joku jonka edessä mä en voi esittää mitää koska Hän tietää millanen olen, millaseks Hän on mut luonut.. Hän tietäää joka jutun mitä käyn sisälläni läpi,ja mun ei tarvitse osata sanoa hienoja sanoja ,voin vain olla Hänen edessä ihan hiljaa..
ja silloinkin kun olen yksinäinen niin Hän ei lähde mun vireltä pois vaan istuu mun vieressä ja pitää mun kädestä kiinni eikä päästä irti jos en itse irroita kättäni Hänen kädestään..
Sellainen on mun Taivaallinen Isä jonka pieni ja avuton lapsi mä saan olla.. ja se riittää Hänelle ja kuitenkin Hän rakastaa mua<3

Kiitos Isä että taas tässä hetkessä sain muistaa sen<3

1.
mä luulin ettei koskaan sattuis ja etten koskaan kaatuis, en jäisi pimeään. mä luulin riittää kun kyyneleeni vain käännän sisinpääni,en näytä kellekään.
Mä luulin kauas kulkisin,yksin kyllä pärjäisin,enkä tarvii Jumalaa.

Kerto.
Olen tullut pääte pisteeseen,sinä yksin näät mun sydän meen. elämäni entisen nyt jätän käsiis Sun. Olen tullut pääte pisteeseen sinä tiedät minne täältä meen,elämäni annan käsiin ristiin naulitun.

2.
Mä luulin että siivet kestää ,ei mikään voi mua estää kun tarpeeks haluan.
Mä luulin voittajaksi pääsee kun sisinpänsä kätkee alle kovuuden.Nyt on siivet hauraat katkenneet,elämäni sirpaleet ne tuon hiljaa etees Sun.




en tiedä miks mun pitää kirjottaa tää tänne, ehkä tästä on jollekkin apua..

Mä oon pienestä asti käynyt srk vaikka en oo uskovaisesta perheestä, kävin 13 vuotiaana kasteella,koska tiesin että niin kuullu uskovan tehä jos seuraa Jeesusta ja haluu kulkee hänen tahdossaan. Elämässä tuli eteen kaikkee mitä en ehkä ois halunnut kokee, mutta pidin Jumalasta kiinni..
Sit aloin kapinoimaan.. Mä ihan vahingossa aloin yrittää selviimään asioista yksin ja luulin että mä pärjään ihan hyvin.. mut sit tajusin yht äkkiä ettei mun asiat Jumalan kanssa olekkaan hyvin..
Minä joka oon aina luullu että ei mikään tuu mun ja jumalan väliin, minä joka luulin että kaikki on hyvin ku vaa hymyilen ja piilotan pahan olon mun sisälle,minä joka palvelin aktiivisesti seurakunnan palvelus tehtävissä .. yht äkkiä en tiennyt olenko menossa oikeenseen suuntaan.. yht äkkiä tuntu että oon häkissä josta en tiiä miten pääsen pois.. yht äkkiä tuntu että en tiiä mitä pitää tehä..
Yritin kovas ite selvii siitäkin mutta voimat siinä meni, en jaksanu enään yrittää ja sillon sielunviholinen pääs valehtelee mulle..
Joka kerta kun srk:ssa kysyttii että kuka haluaa luovuttaa elämänsä Jumalalle niin mun sydämessä oli outo tunne että mun pitäsi nostaa käsi ylös mutta s.vihollinen sano että ei mun tarvii että kyllähän mä tiiän mihin mä meen.. ja että miten nyt sä voisit nostaa kätes jos sä oot koko ajan palvelemassa srk:ssa ,mitä ihmiset aattelis.. ym..
Onneks jumala lähetti pelastavan enkelin viimehetkillä (jeminan) ja sain joulukuun ensimmäisenä päivänä 2006,luovuttaa mun ihan koko elämän mun luojan käsiin, mun Taivaalisen Isän käsiin ja Tajuta että mun ei tarvii ite yksin yrittäää vaa kaikkivaltias Jumala on mun kanssa ja on luvannyt kantaa mua sillon kun en jaksa ja kulkee ja pitää mua kädestäkiinni koko ajan.Sain pelastus varmuuden ja Sillon se häkin ovi aukastiin ja pääsin pois siitä epätietosuudesta!
Ja oli mahtavaa tajuta että hei vaikka mä oon rämpinyt ja kaatunut ja kontanut niin Jumala anto ne asiat anteeks ja jos nyt kaadun tai kompastun niin JUmalan armo riitää nostamaan mut taas!

1.Lupasit herra olla kanssani, minne voin mennä sinun luotasi,kuljen tai lepään olet vierelläin. en voi paeta sun rakkauttasi.

2.Kaiken sä tiedät tunnet lapsesi, kätesi lasket minun ylleni, polkuni ohjaat olet vierelläin, en voi paeta sun rakkautasi.

kerto: Jos lähtisin pois luotasi ja muuttaisin merten taa,niin sielläkin sä olisit ja johdat minut takaisin.

Siunattua uutta vuotta 2007 kaikille rakkaille ystäville ja tutuille ja tuntemattomille! ;P

Olin koko vk.lopun saalemilla, tai no pe, la ja su illan.. sit viime yön valvottii kokonaan ja menin 8 aamulla nukku ja nukuin jopa 3h ja nyt on vähän sellanen epätodellinen olo:D Vois harkita jopa mennä nukkuu kohta ku ei oikee ajatukset toimi.. mut on se hankala nukkuu ku ei väsytä.. mut ehkä täs päivän mittaan alkaa väsyttää:)