Voisin vaikka joka päivä höpötellä Teemu Brunilan sanoituksista. Mutta jos jotkut lukee tätä päiväkirjaa, niin ne jotkut ei välttämättä halua lukea mun todella päättömiä juttuja. Tosin onhan tämäkin sellainen...
Mutta haluan käyttää nyt ainakin tämän kerran vielä Teemun sanoja ja kertoa juliukselle että I'm "Trapped alone in my wonder-wonderland" "But I'm doing all the best I can to leave this no-where land" Ajatukset vie aina mennessään, mutta koitan parantaa tapani ja keskittyä tähän maailmaan. <3
Sitten toiseen asiaan. Eli oon aina tykännyt kirjoitella runoja, mutta ne on ollut "omaan käyttöön" (eli siis en ole kehdannut näyttää niitä kenellekkään). Tässä on nyt yksi minkä työstin äikän kurssilla. Eli jos jotku oikeasti joskus lukee mun juttuja niin kertokaa mielipiteenne (haukkuakkin saa:), olisi mukava kuulla jotain kommenttia. :)
Itken:
Ääneni hukkuu yöhön
katson tähtivyöhön
Sinä olet jo kaukana
nouset kohti taivasta
Pimeys syö sinut
tahtoisin, että myös minut
itken
Miksi sinun piti lähteä
kohti kirkasta tähteä
Yksin jätit minut
minä niin tahdoin sinut
Kyynel vierii kalpealla poskellani
ainoastaan sinun luvallasi
itken
Kesän muistot taakse jääneet
aurinkoiset aamut
unohtuneet
Sadepäivät ottaa mut
lupauksineen
joita ei ole
itken
Voi kun aurinko paistaisi
hiukan edes pilkahtaisi
Sade hukuttaa
en voi uskaltaa
sitä vastustaa
Lähtöpaikallesi tulen
mennyttä aikaa suren
Lopulta pimeys syö minut
nyt voin kohdata sinut
mutta en halua
itken