Menee aikaa kun voin uskoa siihen Rakkauteen jos sen vielä koen. Uskallanko enää rakastaa? Kiitos sinun jos siihen enää pysty en. Loukkasinko sua teoillani? Sä loukkasit mua sanoillasi,melkein kuolin,lupasit kuun ja tähdet ja sen tärkeimmän rakkauden.halusin uskoa sinuun siihen että meillä olisi tulevaisuus yhdessä. Lupauksesi jotka minut petti halusin uskoa rakkauteemme mutta mitenpä siihen uskon kun sinä et tiedä mitä se tarkoittaa,et varmaan tiedä sitäkään mitä tahdot,muuten kuin et tahdoit loukata,loukkaa mua niin paljon kun ikinä jaksat ja haluat ehkä se tappaa minun tunteeni sinua kohtaan.
Ehkä joskus löydän sen joka saa korjattua sen mitä sinä särjit,sydämeni,rakkauteni.Tahdon vielä joskus kokea sen vahvempana kuin koskaan,tällä hetkellä oloni sisimpäni on kuin ontto puu, ei rakkautta veit suuren palan siitä mukanasi,raiskaa sekin aivan kuten teit sen mun rakkaudelle! Onnekseni minulla on yksi joka yrittää parhaansa mukaan korjata sydäntäni,en tiedä onnistuuko hän siinä koska sinä sen niin pahoin särjit,Hän apunani yrittää,yritän yksin kerätä sirujani lattialta,pienen pieniä sydämen paloja.
Nyt vain yritän olla onnellinen,ystävistäni ja hänestä joka yrittää paikata sydäntäni.
Se on hankalaa koska en ole päässyt yli sinusta,En vaikka kuinka yritän,mutta joskus vielä siinä onnistun ja olen vahva ja silloin en enää uhraa ajatuksiani ja suojelen kahta lujempaa sydäntäni sua en lähelleni laske! Jos tuut toivotan sulle vain hyvää matkaa Helvettiin!
Sen teen siksi että on helpompaa vihata sua kun välittää.