muistomerkin luona lapset jakoi jengin viisi vastaan viis
ulkona ei liikkua saa iltaisin mut silti pelattiin
yötä vasten aavikolle ohjuksia riviin laitettiin
telttakylän laitamilla ihme syntyy aamuun valkeaan
öisen tulen tauottua joku toinen alkuun saatetaan
romahtaneen kerrostalon kellareissa salaa suudellaan
haparoivin sormin tartuit käteeni
kun kohisevaa tuulta maailman yllä kuunneltiin
kun kotiensa raunioissa lapset potki palloa
mä puhalsin sun kylmiin varpaisiin.