En oo ikinä itkeny keikalla enkä keikan jälkeen. Eilen tapahtui poikkeus ja menin vitun sekasin ku 30STM'n keikka loppu. Olin vaan ihan vitun sekasin. Itkin, nauroin, huusin, kuiskin, yritin puhua puhelimeen ja laittaa rotsia samaan aikaan päälle. Aivan kamalaa, niin mahtavaa.
Keikka, vitun upea. Oh dog, en halua ees kertoa siitä kun se oli niin mahtava. Valot, yleisö, fiilis, paikat, JaredTomoShannon... Setlist.. Akustiset biisit yksin Jaredin vetäminä, en kestä. Right to the feels. Nautin sydämeni pohjasta ja tajusin vasta eilen täysin, kuinka oikeesti mahtava ja sanomallinen bändi 30 Seconds To Mars on. Ja mä rakastuin, ja mä inhoon tätä.
HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ, SHANNON. ♥ Vaikka jo eilen sulle laulettiinkin!
There was truth.
There was consequence against you -
A weak defense, then there's me;
I'm seventeen and looking for a fight.