IRC-Galleria

puhuri

puhuri

rather designs a life

Blogi

- Vanhemmat »

Kika kikaKeskiviikko 06.08.2008 00:34

Tänä syksynä eräs varpunen päättikin olla itsenäinen ja jäädä Suomeen. Kun ilmat kylmenivät, siivet alkoivat kuitenkin vetää etelään. Matkalla ne kuitenkin kohmettuivat ja varpunen putosi eestiläisen maatilan laitumelle, juuri samalle kohdalle, johon seuraavassa hetkessä putosi lehmän sulatettu ateria. Varpunen luuli loppunsa tulleen, kunnes huomasi, että sonta olikin lämmintä ja siivet alkoivat taas toimia. Onnessaan se alkoi visertää samalla tavalla kuin kevätromanssin aikana. Tilan kissa kuuli viserryksen, löysi äänen lähteen, kaapi varpusen ulos sonnasta ja söi sen.
Mitä tästä opimme?
1.Jokainen, joka paskantaa päällesi ei välttämättä ole vihollisesi.
2.Jokainen, joka nostaa sinut paskasta, ei välttämättä ole ystäväsi.
3.Jos olet onnellinen ja lämmin sontaläjässä, pidä nokkasi tukossa.
"Yrittäjyydessä on omat riskinsä. Perinteisesti suomalainen on välttänyt tätä riskiä. Palkkatyö on monelle ollut houkuttelevampi vaihtoehto - useimmille ainoa vaihtoehto.
Lapsuudessani 1970- ja 1980-lukujen Suomesta muistan hyvin myös hokeman siitä, miten valtion leipä on pitkä mutta kapea. Vai oliko se kapea mutta pitkä? Joka tapauksessa jo lapsena ymmärsin, että julkiselle sektorille kannattaa hakeutua töihin, koska sieltä ei lähdetä kuin hautaan.
Jos kerran suomalainen haluaa välttää riskejä ja epävarmuutta, on pakko kysyä, miksi meistä edelleen valtaosa haluaa toiselle töihin?
Eihän mikään työpaikka ole enää varma.
Mahtaisiko nuorempien sukupolvi käsittää, että yrittäjyyden ja palkkatyön riskit ovat lähentyneet toisiaan? Mistä tahansa duunista voi nykyään saada kenkää - myös julkiselta sektorilta."
-Taru Taipale, Talouselämä 22/6.6.08

Jos suomalaiset eivät halua yrittäjiksi, niin tulevaisuudessa vapautuu enemmän mahdollisuuksia ulkomaalaisille yrittäjille yrittää Suomessa. Tästä seuraa se, että suomalaiset tekevät koko ajan enemmän ja enemmän töitä ulkomaalaisten omistamissa yrityksissä ja rahat valuvat ulkomaille. Onko se sitten isänmaallista?

Onko se ok?Perjantai 11.04.2008 15:41

You must constantly ask yourself these questions:

Who I am around?
What are they doing to me?
What have they got me reading?
What have they got me saying?
Where do they have me going?
What do they have me thinking?
And most important, what do they have me becoming?

Then ask yourself the big question: It is okay?

-Jim Rohn

My lifestyle!Perjantai 11.04.2008 15:05

Let others lead small lives, but not you. Let others argue over small things, but not you. Let others cry over small hurts, but not you. Let others leave their future in someone else´s hands, but not you.
-Jim Rohn
Olipa kerran apina, joka teki kaikille muille apinoille hirveän karhunpalveluksen paljastamalla lajilleen tyypillisen heikkouden. Siihen asti apinat olivat ylpeilleet kyvyllään selvitä ihmisten vangitsemisyrityksistä. Tämä apina oli niitä harvoja häkkiin joutuneita.
Kauan hänenkään ei tarvinnut odottaa ensimmäistä pakomahdollisuuttaan. Huolimattomasti suljettu häkki, yksinäinen hetki ja apina oli jo loikkimassa ulos talosta.
Ovenpielessä tuntuva tuttu tuoksu pysäytti hänet hetkeksi: Iso ruukullinen valmiiksi kuorittuja herkullisia maapähkinöitä. Täytyihän hänen verottaa isäntäänsä vankeusajasta. Nopeasti apina sujautti kätensä ruukun kapeasta suuaukosta ja kouraisi kämmenensä täyteen pähkinöitä. Juuri silloin hän näki vangitsijansa lähestyvän. Epätoivoisesti ahne apina yritti irrottaa pähkinöillä täytetyn kouransa raskaasta ruukusta, mutta turhaan. Suuaukko oli liian pieni.
Loput varmaan arvaatkin. Apinan kapina luopumista vastaan päättyi sekä pähkinöiden että vapauden menetykseen.
Huomattuaan apinasta tämän perin inhimillisen piirteen, hänen vangitsijansa paljasti sen muillekin. Vielä tänäkin päivänä apinoita vangitaan samalla tavalla: Palmun juurelle pannaan iso kapeakaulainen ruukku täynnä pähkinöitä, joista apinat eivät vieläkään ole oppineet luopumaan - tyhmyys, josta he maksavat vapaudellaan.
Pelkästään tällä perusteella voisi uskoa ihmisen kehittyneen apinasta - tai päinvastoin.
Tarinan loppuun kuuluu tietenkin saarnaajan suoraan silmien väliin heittämä sielun syvyyksiä luotaava kysymys:
"Mitkä ovat sinun maapähkinäsi, rakas sisar ja veli!?"

-Ystävyyden majatalo

[Ei aihetta]Tiistai 27.03.2007 14:37

VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS

Välinpitämättömyys tuhoaa kaikki sinun
mahdollisuutesi. Välinpitämätön henkilö
on olankohauttelija, joka sopii aina muiden
suunnitelmiin. Hän ei valitse kuumaa tai
kylmää, vaan haalean; mustaa tai valkoista,
vaan harmaan. Hän on kuin vene tuuliajolla.

Paras keino välinpitämättömyyden poistamiseksi
on tehdä jotakin. Olkoon se kylmää tai kuumaa,
ei sillä ole merkitystä. Merkitystä on sillä,
että todella tekee jotakin. Mikäli suunta
osoittautuu vääräksi, saa sen kyllä selville
nopeasti.

Välinpitämättömyyden tunnistaa siitä, ettei
laita kaikkeaan siihen mitä kulloinkin tekee.

-Juhani Töytäri / Saavutusten Seikkailu

No! Mitä Sinä muistat minusta?Torstai 16.02.2006 00:51

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjota kommentti, jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuis usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan susta.
=D
- Vanhemmat »