IRC-Galleria

Re: Teiniix, String Carmen.
Lähettäjä: Cherry
Päivämäärä: 9.4.07 13:42:14

- Carmen, Carmen, Carmen! Puhuttiinkohan tästä kenties jo eilen? rehtori kysyi kyllästynyt ilme kasvoillaan:
- Voisitkohan parantaa tapojasi tämän suhteen? En halua nähdä sinua enää täälä, sopiiko?
Carmen heilautti kuparinruskean lettinsä taakseen ja hymyili:
- Totta kai rehtori. En toista tätä enään.

Carmen naurahti poistuessaan ja mietti, kuinka tyhmä rehtori olikaan. Tästä asiasta keskusteltaisiin vielä huomennakin, ja ylihuomennakin ja sitä seuraavanakin päivänä. Carmen ei vaihda tapojaan vaivaisen rehtorin takia! Hän mieluummin vaihtaisi koulua, kuin vaihtaisi tupakkarutiineitaan tai pukeutumistapojaan. @!#$!

Carmen keinahti kulman taakse ja kopisteli luokkaan, josta opettaja oli hänet juuri häätänyt. Ruotsinmaikka Elviira Héissel oli varsin vanhahtava, eikä sallinut edes stringejä tai minihameita. Suurin osa luokan tytöistä vaihtoikin ennen tuntia hameen housuihin vessassa. Siihen ei kuitenkaan Carmen alentuisi! Muilla ei oikeastaan ollut edes syytä vaihtaa polvipituisiahameitaan housuihin, Carmenilla taas oli, sillä vesirajan alittavat hameet eivät kuuluneet hyvään makuun muutenkaan. Carmen oli kovapäinen.

Hän istahti paikalleen ja nosti upean säärensä toisen säärensä ylitse. Luokan poikien katseet kääntyivät takapulpetin Carmeniin, ja kun Elviira käski poikia katsomaan eteenpäin, ne väittivät, että niskat olivat jumissa. Elviira uskoi, välillä.
Carmen hymyili ja oli kiitollinen jumalalle, tai sille ukolle ylhäällä, että oli saanut upean kropan ja mahtavan luonteen. Carmen rukoili usein sormi pyllyssä jumalaa, tai Jeesusta, kumpaa nyt kuuluikaan rukoilla.
Tuntia ei enää ollut kovastikaan jäljellä. Poikien niskat olivat jumissa yhä ja Carmen antoi heidän katsella vaaleanpunaisia stringejään, jotka kohta kuitenkin lähtisivät, kun oikein kuuma tulisi. Silloin poikien koko kroppa olisi jumissa, varpaista aina päähän asti.

Kello pirisi ja Carmen nousi hitaasti tuolistaan. Hän taivutti selkäänsä kaarelle ja antoi pepun heilahtaa taakse, sitten hän vasta oli valmis lähtemään. Elviira ei jäänyt katsomaan Carmenin jälkeen, vaikka useimmille hyvin ilkeille ja huonokäytöksisille ihmisille tehdään niin, koska tytön peppu vilkkui ja sekös oli elviirasta vasten mielistä.
Carmen nosti puhelimen näppärästi pitkillä kynsillään ja katsoi kelloa. Se oli vasta kaksitoista, koulu loppuisi kolmelta.

Koska Carmen oli kaksinaamainen kiero bitch tyttöjen mielestä, hän ujuttautui mielellään poikien seuraan. Nytkin hän kipitti jengin keskellä ruokalaan ja istahti kahden luokkatoveripoikansa keskelle. Hän nikotteli hikkaansa ja sai rintansa pomppaamaan.
- Voi, että kun me rakastetaan Carmenia!
Carmen painoi haarukkansa kurkkuun ja vei sen hitaasti suuhunsa. Hän näykkäisi palan vihanneksestaan ja heilautti loput lautaselle.
Niko, joka istui Carmenin oikealla puolella, tuijotti tämän kroppaa ja kasvoja. Ikäväkseni täytyy myös kertoa, että Nikon veitikka alkoi kohota, hitaasti kohti huippuaan.
- Unh.

Tosiaankaan, Carmen ei ollut ihan tavallinen likka, joka leikki nukeilla ja kuiski hiljaa ihastuksistaan. Carmen oli vahva ja itsenäinen, jokskin pojista riippuvainen, kovapäinen ja itserakas.
Hän rakasti pieniä vaatteita, poikia, strippiclubeja, joilla hän kesäisin työskenteli, suklaajäätelöä ja kermavaahtoa, jota pursotettiin rintavaolle ja vatsan päälle iltamyöhään.
- Tulisitteks te tänään puistoon? Santeri, joka oli luokan komein ja kovin kundi, kysyi.
- Kai MÄ tuun, Carmen hihkui ja lennätti hiuksensa Nikon naamalle, joka sai tämän johdosta vielä enemmän kicksejä.
Ruokailu loppui kuplivaan, hyvinkin liioiteltuun, makeaan nauruun.
Viimeinen tunti oli matematiikkaa. Matematiikan opettaja,
Kalle Heino, oli Carmenin mielestä varsin herkullinen 50-vuotias. Tuolla miehellä oli harmaat hiukset ja söpöt, uneliaat silmät. Carmen flirttasi opettajalle, se taisi tehotakin, sillä opettaja päästi hänet aina pinteestä.

Carmenin luokkalaisella Sashalla oli uusi hame. Sininen, sellaista kiiltävää kangasta, vieläpä polviin asti.
- Ihana hame, Carmen sanoi ja hypisteli kangasta. Nythän siis suonette ymmärtää, että aina kun Carmen sanoi
ihana, hän tarkoitti, että kauhea ja kun hän sanoi hirveä, hän tarkoitti ihanaa!

Carmen kaivoi suuuuuuuren meikkipussinsa laukustaan ja penkoi sieltä suuuren, hyvin paksun meikkipuuterin. Hän paineli sitä kasvoilleen, jonka jälkeen hän levitti kimaltelevaa glitter-luomiväriä luomilleen, tosin sitä lipsahti poskiin ja alaluomellekin.
- Iih! Mun huulikiilto on hukkunu, Carmen kiljahti ja kaatoi pussinsa sisällön lattialle. Kalle nosti kulmiaan Carmenille, mutta jatkoi lukujen luettelemista taululle.
Luokan muut tytöt seurasivat vierestä, kun pojat ryntäsivät auttamaan Carmeania. Voin kyllä kertoa, että
pojat auttoivat oikeasti vain tytön rintavakoa. . .

Viimein Carmen löysi huulikiiltonsa satojen muiden meikkien alta. Hän levitti sitä muhkeille huulilleen ja maiskautti lopuksi mansikantuoksuisen muiskauksen ilmaan.- Sä tulit mun tielle! Carmen kiljaisi.
- Ei víttu, pérkeleen bitch! Lähe haneen siitä mun tieltä!
Tyttö katsahti kauhuissaan Carmeniin, joka tuijotti häntä vihaisena.
Tilanteen selventämiseksi kerron muutaman pienen seikan, jota Carmenin seurassa pitää muistaa:

Nro1. Carmenin tielle ei saa koskaan osua.

Nro2. Carmenin vaatteita ei saa ikinä arvostella yms. Jos teet sen, voin sanoa vain;
-Run bitch, run!-
Varokin siis, jos tulet arvostelleeksi reikää tämän stringeissä tai huomattavaa puuterirajaa Carmenin kasvoissa!

Nro3. Jos olet tyttö, saat puhua Carmenille vain jos Carmen itse aloittaa keskustelun.
[Pojille ei tälläistä sääntöä ole]

Nro4. Carmenin tapoja tai ajatuksia ei saa arvostella.

Nro5. Carmenia ei saa pakottaa mihinkään, eikä häntä saa käskeä!

Nro6. [Keksin tämän osan itse, varokaa jos Carmen näkee tämän]
Älä koskaan kerro salaisuuksiasi Carmenille, silloin voit olla varma, että et enää koskaan saa ystäviä/poikaystävää!!

Näistä säännöksistä tuo tyttö oli rikkonut ensimmäistä. Carmen mäiskäisi tyttöä tämän lihavalle poskelle ja huudahti:
- Muistakin tää!
Carmen alkoi luetella ylempiä säännöksiä tytölle. Tässä kesti noin kaksikymmentä minuuttia, joten koko koulu pääsi koulun ovista ulos vasta tuon kyseisen ajan jälkeen.

Carmen askelsi likaista katua pitkin. Hän varoi purukumeja, tupakantumppeja ja sylkiklimppejä. Ohikulkijat nauroivat tälle, kun näkivät minihameessa kulkevan, isotissisen blondin korkkaripellen, hyppivän jokaista likatahraa pakoon.
- Iih, siis voi Daah, hän kuuli jonkin huutavan vierestään.
- Niko? Carmen naurahti ja yritti näyttää iloiselta, vaikkakin oikeastaan Nikohan oli rikkonut sääntö nro4.
- Olin just menos sinne puistoon. Tuleex muut? Carmen kysäisi pikaisesti. Hän ei voinut kovastikaan puhua, sillä likatahroihin osuminen tarkoittaisi ihanien korkokenkien menettämistä!!
- Santeri on siel jo, Niko sanoi ja potkaisi skeittilautaansa vauhtiin.
- Tuu säkin tähän, nii päästään nopeempaa, Niko vihjasi ja naurahti lauseensa päälle.
Carmen mulkaisi angrysti Nikoa, jolloin tämä hiljeni. Nopeasti Carmen kuitenkin nousi laudan päälle.
- IhQ, ny mennään!Hetken kuluttua parivaljakko kääntyi puiston rahisevalle tielle. Carmen irroittautui Nikon hupparista ja laskeutui varovasti maahan.
Puistossa oli paljon poikia. Carmen tiirasi joka ikisen penkin ja liukumäen läpi. Jos jossain vaani tyttö, olisi se heti boikotoitava!
- Hyvä, ei tyttöjä, Carmen lopulta huokaisi ja kipitti katoksen alle, jossa pojat norosivat.
- Uu mama mitkä tisut, yksi pojista kuiskasi.
Carmen kuuli sen ja kysyi Nikolta:
- Onks toi uuski tääl?
Niko nyökkäsi ja esitteli uuden pojan Jessenä.
- Oothan sä iha söpöh Jesseni, Carmen lirkutti ja nappasi pojan syleilyynsä.
- Joo, ota Jesse ihan rauhassa vaan. Sen tissit on ku turvatyynyt! joku huusi.
- Ota ilo irti! Nikokin huikkasi.

Lopulta, kun Carmen päästi Jessen syleilystään hän kävi jokaisen taskut läpi.
- Ihan varmuuden vuoks, et jos jollain onki röökii, Carmen sanoi Jesselle, kun poika yritti estellä taskujensa tutkimista.
- Pornokuvii!? Santeri huudahti, kun huomasi taskukokoiset valokuvat Carmenin käpälöissä.
Jesse punastui ja yritti piiloutua hupparinsa turviin.
- Ei se mtn. mäki oon katellu pornoo, Carmen nauroi ja levitti kuvat kaikkien nähtäville.

Pojat alkoivat kilvan kehui hoikkaa naista, jonka rinnat olivat vielä hieman muhkeammat, kuin Carmenilla.
- Kugaa ei enää rakasta muah, Carmen viimein parkaisi ja nousi seisomaan.
Carmen juoksi horjuen liukumäelle ja tömpsähti istumaan portaalle.
- Viddu mä alan röökaa si yksinäni, hän huusi ja noukki miniminiminimini taskustaan maxiaskin.
Carmen levitti haaransa ja sytytti tupakan. Hän maiskutteli sitä seksikkäästi huuliensa välissä, teki savukiehkuroita ja näpläsi stringejään.

- Hei, Carmen polttaa ilman meitä! Santeri huudahti huomatessaan tytön portailla.
- Mennään, jotkut huusivat ja syöksähtivät, kuin Irakin sotilaat Carmenin eteen.
Carmen hymyili ja kohotti toista kulmakarvaansa.
- IhQ. Ottakaa teki, hän sanoi ja ojensi askinsa pojille.

Piakkoin nuoret olivat ringissä, savun keskelle ja vuorotellen jokainen sai koskettaa Carmenin haaraväliä.
Ilta alkoi tummua, mutta porukan puuhat vain jatkuivat, ja ehkäpä kirkastuivatkin?
- Oikeesth, mä e jaksa enää, Carmen yskäisi ja tumppasi röökinsä hiekalle.
Poikien huulet lörpsähtivät alaspäin ja ryhti lysähti.
- Mii-iiks? Niko vinkui, hän paloi halusta koskettaa Carmenia vielä kerran.
- Siks, tehää jotain muut? tyttö naurahti ja nousi ylös. Hän tepasteli huojuvasti keinuille ja istahti toiseen niistä.
- Kuk tulee mun kaaah?Carmen kysyi ja sai poikalauman ryntäämään kuolaten Carmenin eteen, tai viereiseen keinuun. Viereiseen keinuun pääsi pitkän tappelun jälkeen Santeri, muut jäivät katsomaan Carmenin keinumista eteen.
Carmen oti vauhtia ja heilautti paljaita sääriään. Stringit vilahti.
Carmen keikautti sitten itsensä kovempaan vaúhtiin.
Stringit vilahti.
Carmen otti vielä kovemmat vauhdit ja kiljahti.
Sringit vilahti.
Poikien suupielet valuivat kuolaa, kun tytön haaraväli vilahti joka toinen sekunti heidän edessään.

Kyllästyttyään keinumiseen Carmen lysähti penkille. Hän hengitti hetken syvään ja hihkaisi sitten:
- Mä voin danssaa pöydälh.
Pojat innostuivat. Carmen nousi kömpelösti pöydälle ja keikautti lanteitaan. Sitten hän päästi hiuksensa vapaisti ja alkoi keinahdella palikkamaisesti ympäriinsä. Korkokenkien korot iskivät pöydän kulmaan ja välillä, jopa kiimaisten poikien sormille. Carmen, kun ei osannut stripata.

Vaikkakaan Carmen ei ollut "supercuberäkspoksmust-tanssija", eihän täysi torvikaan ollut, omasta mielestään siis. Hän oli peräti katsellut silmät kiinni musiikkiteeveessä, jotta olisi oppinut Eminemin Shake That- musiikkivieon täysin ulkoa.
- Puuh ja wiuh, Carmen vikisi. Hän pyyhkäisi -iik- hikeä otsaltaan ja tömisteli alas penkille.
- Mä kjyl oikeest lähen himaan, jaksa enää! Carmen puuskautti.

Hän lähti marssimaan tietä eteenpäin, leveä persmus heiluen ja hiukset olalta toiselle viipottaen. Pojatkin häippäisivät kotiin, eihän puistossa enää mitään ollut.
- Tälläst tää on, sanoi Santeri Jesselle, jonka takaletti oli hiestä märkä.
- Ei viddu mikä typy.

Carmen keinahteli likaista tietä kotiinpäin. Kotona odottaisi hauvva, kylpy, palvelija, suuri sänky, ja mikä parasta: Täysin oma luksus yläkerta!!
Ovelle saavuttuaan Carmen alkoi kaivaa laukkuaan. Kynnet hipoivat tuhansia meikkejä, viittä kännykkää, koruja, varavaatteita, kynsienhoitpakettia, kameraa ja ihkudaa stringejä. Mutta avaimia ei löytyny!
- IhQ mihi mä oon bistänyt neh? Carmen kiljui.
Sitten hän muisti:
- Ainii, mähä heitin ne sinne vítun viemäriih, ko ne vei liikaa tilaa, eihän mun stringit ois sit mahtunu sinneeh!!! Miten mä pääsen himaah? Ko mä en haluu pimpottaa, ko mun kynnet menee ja sit koputtamises mun rystysii sattuu ihan vidusti! Oikeesti, mitä mä teeen??

Carmen virui ulkona ainakin tunnin. Kun alkoi tulla kylmä, hän vetäisi ylleen ohuen topin(joka lojui laukussa varaveetteina) ja mustat stringit(jotka olivat viruneet laukussa).
- Ou @!#$! Näist o lähteny timangit! Carmen kiljahti, kun huomasi aukon timanttisydämmessä, joka koristi alushousuja.
Niimpä hän jäi dorkana pihalle jäätymään, eikä aikonutkaan pimpottaa tai koputtaa.
- Siinhä menis kynnet!! IhQ-