Tänäänpäs on väsy. Sepäs ei haittaakkaan, kun ei tartte tehä mitään. Työttömyystuki alkaa virrata ehkä parin viikon päästä, ja aina pärjää. Vaikka Jurvassa dyykkaaminen tuntuu olevan aina välillä mission mahdoton.
Kohta kääntyy sivu, oletan. Tässä luvussa ollaan chillailtu jo kauan, ja jos se jatkuu nin kohta loppuu koko kirja. Muutosta on ollu jo siihen suuntaan. Ei nyt junnailla eikä estellä, vaan annetaan elämän virrata.