luontorekillä mukavaa ja kivaa kun ajatus rauhassa lentää,, siellä esim naureskelee itseään, muita, luontoa, mieltään,, ja ennen kaikkea ihmisiä.. esim ajatus mikä nauratti, miksi ihmisten pitäisi rauhoittaa luontoa/ luonnonkappaleita ympärillään. kun ihmisen pitäisi rauhoittua itse ja havaita oikeasti mitä ympäriltään löytyy,, ennen kaikkea muuta kuin sitä vihaa joka tulee oman pienen kuplansa ulkopuolelta kutsumalla pelolla jonka synnyttää ihminen itsessään tuntien itsensä, Rakkautta ihminen viljelee varjolle joka on imisen pelon varjo uskon puutteesta heikkoutena ympäristö ja väärin ymmärryksen kasvattanut ihminen.. harvat osaavat kerätä rakkautta vaikka sitä on maailma tulvillaan, enimmäkseen, ja lähes ainoana suruna itselläni ihisten sisäänpainkääntyneisyys ja sokeus mielen valoon jota kutsutaan avarakatseisuudeksi, suvaitsevuudeksi, ja asiaksi mikä antaa ymmärryksn toisen ihmisen silmin painostuksetta.. kiitos ihmisille jotka osaavat ajatella,,,, rakkautta ja rauaa,, PIIS <3