IRC-Galleria

Olin tänään ihan pihalla aamun. Olin varmaan 20 min. yksin yhden äidin kanssa ennen kun muut työntekijät tuli paikalle. Hiukka hukka olo kun kukaan ei oo kertonu miten mun pitäis äitien kanssa olla.
No, pääsin tänään lukemaan kaikkea mitä eteen sattu. Luin tukihenkilöistä. Niilläkin toimii jutut paremmin kun meillä koulussa toimis, vaikka se on aika pientä se niitten toiminta.
Olin läsnä myös auttavassa puhelimessa. Mielenkiintosta vaikka soittoja ei ollutkaan kun muutama.
Sitten olin mukana hurjan taustan omaavan perheen tulohaastattelussa. Ihan hyvin meni. Surullista miten toisten elämässä joutuu niin kovasti kärsimään. Ja ihmeellistä miten hyvin ihmiset kuitenkin pärjää.
Hoitelin lapsia sitten loppu päivän. Ei kierretty taloa. Ei saanu avainta.
Nyt oon nähny jo monta työntekijää. Osa on helpommin lähestyttäviä kun toiset. Yks on aivan ihana! Ja yks äiti on aivan ihana! Lapset on kaikki ihania! Niitä kun vois omistaa ;)
Huomenna mennään ehkä piknikille ulos. Jos aurinko paistaa.
Saan töissä syödä pullaa ja jätskiä. Hih. Mut palkkaa en saa ja se harmittaa nyt kun opintotukea ei vieläkään tuu ja täällä Helsingissä kaikki on kallimpaa. En saa opiskelijahintasta bussilippua koska en ole helsingissä kirjoilla. Piruvie! Ihan yhtä paljon mä opiskelen vaikka joudunkin asumaan Turussa! Prkl.

Viekastakin on kokoustettu. Perkele mikä nakki. Kivempi olis jos en olis menny. Turha enää katua. Äiti kellottaa jo ihan huomaamattaan. Mä lupasin raisa et kohta mennään alas auttaa. Just. Kiva kun kysyit multa. Tottakai olisin menny, mut ärsyttää kun mä oon itsestäänselvyys. Mur.

Nukuttaa. Ja tekis vaan mieli olla täällä nettimaailmassa. Ja lukee. Ja puhuu puhelimessa. Ja tehdä portfolioo. Ja leiriä.