paluu arkeen...
töitä, ja huonosti nukuttuja öitä.
vielä vähän energiaa ja sit jaksaa taas touhottaa...
on niin kylmäkin, "kofeniini herättää ja lämmittää mieltä"
Ystävälle:
elämä potkii päähän, potkii viel silloinkin kun olet jo maassa.
Älä välitä, vaan nouse ylös, jos et pääse itse, on aina joku joka auttaa.
ja sit anna mennä!
näytä sille kuka pärjää, näytä ettet luovuta. älä kaadu, kompuroidakin voi :)
onks jokainen syksy yhtä synkkä?
niin moni hyvä ihminen, on taas niin helvetin surullinen.
keskustellessani erään hyvän ystäväni kanssa, ymmärsin todella käytännössä merkityksen sanonnalle: "sen minkä taakseen jättää,edestään löytää."
ymmärsin että vanhoista virheistä joutuu maksamaan,mutta loppuuko se koskaan jos kukaan ei luota, jaksatko enää olla luottamuksen arvoinen jos kukaan ei kuitenkaan usko rehellisyyteesi?
uskon ja luotan, mutta kuitenkin...epäilen.
on tää elämä kummallinen muistojen vankila.
ihmiset muistavat ensimmäisenä toisistaan sen kaiken epämiellyttävän ja ilkeän, unohtavat että sitä ennen saattoi olla useita hyviä tekoja sekä asioita.
vittu juttu, olen myös ihminen eli se tekee minustakin syyllisen.
toivon todella et kaikilla meillä asiat selkiytyy.
vituttaa, toisten puolesta eniten, mut omat asiani mukaan lukien...
Toivon kaikille parempaa tätä päivää ja mahtavaa huomista.
meinaan itsekkin hymyillä :)