tää viikko on ollu paras pitkään aikaan, vaikka oon ollu todella väsy enkä ole nukkunut, on kuitenkin ollut hauskaa.
on ollut ihanaa nähdä ystäviä ja tavata uusia ihmisiä. wow. :)
(epäsosiaalisellakin voips olla elämätä. )
oon unohtanut viime viikon ikävyydet lähes kokonaan, toisaalta on huono omatunto, koska tunnen itseni jotenkin kylmäksi. mut toisaalta,kai se vaan on niin et on luonnollista jatkaa elämää eteenpäin hymy huulilla, vaikka välitinkin niin paljon,nyt tuntuu ettei sellaista koskaan ollutkaan. olen kyllä mielessäni pohtinut, että mahtaako tunteiden viilentyminen ja hyvä olo johtua siitä kun tajusin ettei henkilö ollut se sama ihminen keneen ihastuin. luulin aivanerilaiseksi,so fucking sad... :D
olen todella kiitollinen siitä et oon saanut nähdä että täällä on vielä niitä kunnollisiakin, ihmisiä joilla on oikeat arvot ja periaatteet.
ajatelkaa,tapasin tällä viikolla ensimmäisen kerran miehen joka ei käytä minkään sortin päihteitä, ei edes kahvia. kaikista huvittavinta on että ensimmäinen ajatus mielessä oli et onkohan se nyt sit joku hihhuli tjtn. sehän on helvetin ihailtavaa et on selkärankaa, ja minä mietin ensin missä vika. sen siinä näkee millaisiksi nykymaailma ihmiset luo, päihteet ja väkivalta osana arkea, sehän obn sitä normaalia?
olisipa ihanaa jos oikeasti olisi rehellisiä ihmisiä joilla on syrän paikallaan.