Heräsin puhelimeni soittoon joskus yhdentoista ja kahdeerntoista välissä. Aamiaisten ja muiden toimien jälkeen kohti Kontulaan Lidliin ostamaan 15 kaljaa ja limua. Sitten bussilla Itäkeskukseen Hemmingwayhin peleailemaan. Kiuten arvata saattoi, U Nikunen oli edelle mennyt. Onnistuin luonnollisesti hänet ohittamaan, huonenna on varmaan taas Nikusen vuoro. Olemme molemmat ammattilaisia ja jaamme saman pakkomielteen, olla oman maansa paras. Livenä emme ole koskaan tavanneet, mutta jos tapaisimme niin sanotaan nyt vaikka niin, että silloin olisi hyvä olla turvamiehiä paikalla. No se on pelin henki.
Kotoa sitten juoden niitä kaljoja ja sileen. Ei kai muuta, kai.
Hyvää illanjatkoa!