IRC-Galleria

Kukaan ei välittäny, käsittäny, kuinka petynnyt voi olla jos on vaa etsinyt, johon ei ole koskaan voimaa. Päivä kaksi, tyttö sai nukkuu pidempään. Oli viikonloppu, uskalsi vähän hengittää. Mutta oli vaikeeta olla hauskaa yksinään, ku ei ystävää ollu edelleenkään. Tyttö heti aamulla laitto kädet ristiin ja rukoili voimaa taas yhden päivän selviytymistestii. Tiesi että taivas on taas suljettuna tänään häneltä, niiku jokaisena päivänä. Eikä yrittää jaksa jos ei koskaa onnistu. Tyttö tiesi sen ja entisestää lannistu. Hän tiesi sen ettei enää halunnu jatkaa matkaa ja kirjoitti kirjeen ennen itsemurhaa jossa luki: "Ei enää uni auta väsymykseen, eikä aamulla kello auta herätykseen."

^^ ne puhuu mua o.o