Ajattelin vaihteeksi tehdä muutakin kuin noita typeriä galluppeja. Oon muutenkin ihmetelly, miks en kirjoita useammin. Tykkään kirjottamisesta. Se helpottaa kun on kurja olo. Ja nyt mulla on. Tai ei oikeastaan oo kurja olo, on vaan hiukan elämän langat solmussa ja koko solmukerä hukassa.
Taas päätty yks suhde, kurjasti. Eikä silti tunnu oikeen missään, ei ainakaan satu niin paljon kun ennen. Ehkä tähänkin vaan turtuu. Mut en haluais turtua. Gallupeissa kysytään, uskonko oikeaan rakkauteen. Ennen olisin vastannut epäröimättä kyllä. Kyllä vastaan vieläkin, mut huomaan epäröiväni. En haluais epäröidä, haluaisin luottaa tulevaisuuteen.
Muutos, kehittyminen on vääjäämätöntä. Suunta vaan tuntematon. Sanotaan, että jos oikein haluaa jotain, sen voi saavuttaa. Mut mitä mä haluan saavuttaa? On paljon ristiriitaisia fiiliksiä. Pelottavinta on ehkä se, että oon jopa hetkellisesti ajatellu, tai ainakin leikitelly ajatuksella, että ehkä ois sittenkin viisainta mukautua yhteiskunnan normeihin.
Sopeutumalla mä ehkä saisin jonkun pysymään mun rinnalla. Mut onko se sen arvoista? Mun mielestä ei. Vaikka joskus vituttaa ja satuttaa, niin jatkan silti etsimistä. Yritin pari kuukautta olla jotain, mitä en ole. Metsään meni, rytinällä. Vaikken ees tehny mitään radikaalia virhettä. Typerästi tein joo, se on pakko myöntää. Ja siitä eksä on rankaissut puhumattomuudella. En oo saanu mahdollisuutta esittää omaa kantaani.
Se ei vastaa puhelimeen, ei soittoihin tai viesteihin. Se ei viikkoon oo ilmoittanu ittestään mitään, tiedä onko hengissäkään. En silti oo maanantain jälkeen ees yrittäny, rypeköön säälissään lapsellinen kun on. Ainakin mun mielestä on lapsellista jättää asiat selvittämättä. Toisaalta hyvä, että tuli tällaset piirteet esiin jo tässä vaiheessa. Ehkä säästyin suuremmalta surulta..
Äiti kysyi, että aionko koko elämäni jatkaa baareissa juoksemista. Baareissa juoksemista? Kävin ekaa kertaa 2 kuukauteen baarissa? Joo, aion jatkaa jos tää on lopullinen määritelmä baareissa juoksemisesta. Muutun kun muutun, jos muutun. Aika näyttää mihin suuntaan, toivottavasti kuitenkin muistuttamaan enemmän ja enemmän itseäni.