yks niistä on sellanen et niiltä ei voi lähteä hymyttä pois.
sellanen joka laittaa aina ajattelemaan ja saa suuren intohimon taiteeseen syttymään aina ja aina uudestaan ja uudestaan. saa uskomatonta voimaa. sinne vois aina mennä uudestaan, oikeestaan ei haluais koskaan lähteä edes pois.
mä päätin et taide tulee aina olemaan osa mun elämää. se ei saa koskaan jäädä pois. haluan myös että mä näkisin kaikessa suuren taiteen, luomisen, intohimon ja sielun. mä haluan olla boheemikko. uskoa taiteeseen, vapauteen ja ennen kaikkea rakkauteen.
totesin että sellasiakin ihmisiä on jotka ei näe silmillänsä mitään muuta kuin mitä niitten eteen tuodaan. mä en halua olla sellanen. haluaisin saada lapsen silmät ja nähdä niin kuin lapset näkevät kaiken.
mun pitää päästä johonkin taidekerhoon tai vastaavaan. muuten tää voi kadota mitä mulla on, ja se jos mikä olis kauheeta.
mut onneks mul on mun hassut ystävät jotka pitää mun elossa. en vois olla ilman heitä.
<3.