Tatuoinnin otosta on kulunut nyt viikko. Helosania on mennyt tuubin verran ja rupi on irronnut lähes kokonaan. Eilen oli havaittavista kutinaa ja muistui heti mieleen isoäitini sanonta kutiavista haavoista: "Alles was juckt, heilt." (suom. "Kaikki mikä kutisee, paranee.") Raapiminen on kuitenkin kielletty, joten olen tyytynyt ohjeiden mukaan "taputtelemaan" käsivartta.
Paranemisprosessi on siis sujunut mielestäni erittäin hyvin, mitä tämä kutina nyt raahtaa hermoja, kun ei saa raapia. No, taputtelu auttaa pahimpaan syyhyyn... Kohta pitääkin alkaa sopimaan uutta tapaamista "Nahkaansekaantujalle"... :D