IRC-Galleria

Joo tosiaan, ainereaali.

Sikäli ei mitään mahdottomia kysymyksiä. Oli ihan kiva koe.

Mikä ei ollut kivaa: järjetön vessahätä klo 11:sta eteenpäin. En kehdannut lähteä vessassa käymään vaikka melkosen moni muu kävi. Kellon tikittäessä eteenpäin jalkojen ristiminen ja levoton liikehdintä lisääntyi eksponentiaalisesti. Lisäksi en nähnyt kelloa ( :E !!) istumapaikaltani. Oli varsin mukava arvailla että paljonkohan sitä aikaa on jäljellä. Kun ekat kaffet jaettiin, eli puoli kahdeltatoista, olin tehnyt vasta kaksi tehtävää kuudesta mikä ei alkuunkaan helpottanut pientä paniikinpoikasta.

Ranteeseen sattui ihan infernaalisesti kun aloitin tokavikaa tehtävää, mutta ei siinä auttanut ku purra hammasta ja kirjottaa.

Ja puoli kolmelta poistuin, ylimääräistä aikaa ei siis hirveästi jäänyt. Hölmöä kyllä en oikolukenut kuin yhden tehtävän - oli pakko rientää vessaan ennenkuin laskisin alleni.

Kuva- ja karttatehtävät oli kivoja ja niiden varaan oikeastaan laskinkin. Ennen koetta ei jännittänyt, jänskätin ylimääräset pois marraskuussa. Mutta jösses mikä on olo nyt, hyi kamala. Koko ajan mietin että minkähän tuomion YTL antaa. Parempi olisi olla miettimättä x__x

Toivon E:tä sydämeni pohjasta (ja no joo L olisi vielä kivempi mutta siihen ei ylletä kyllä tällä kertaa) ja pelkään samalla pahinta. Ja jos paxasti meni niin ei voi kun itseään syyttää, mitäs en avannu kirjaa.

Muistatko ala-asteelta sen leikin, meren Ahdin, jossa lapset juoksevat puoliksi paniikissa seinältä toiselle yhden ottaessa heitä kiinni? Kiinnijääneistä tulee kiinniottajia, jotka seisovat paikoillaan.

Juuri tältä vaikuttaa ympäristö Kolmen sepän patsaalla näin vaalien alla. Sitä ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun lappuja tyrkytetään joka suunnalta. Kansa koittaa väistellä minkä kerkeää, mutta aina joku onnistuu kiilaamaan eteen niin, että on nalkissa, eikä voi kun kävellä laputtajan ansaan. Lappua tarjotaan samalla kun ilmoille hörähtää jonkinlainen huomionkiinnityslausahdus. Uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Mitä enemmän laputtajia on, sen vaikeampi on päästä läpi joutumatta kiinniotetuksi. ENKÄ MINÄ OLE EDES ÄÄNESTYSIKÄINEN. (><) (Käyttäessäni tätä kohteliaana kieltäytyvänä vastauksena eräälle Vihreiden kannattajalle, tämä vain hymyili tyhmän näköisenä. Ymmärsiköhän se edes mitä sanoin?)

Ja kuka sanoi ettei koulun liikuntatunneista olisi käytännön hyötyä tulevaisuudessa?

Onneksi pärjäsin noissa leikeissä varsin hyvin.

Ensimmäinen datauskerta menossa uudella laeppaerilla. Ihme kyllä taas tuli läppis vaikka vuoden välein kiroan ne alimpaan helvettiin.

Mutta fuck it. Himo kone, himot kuulokkeet, kaikki toimii moitteetta ja paremminkin. NAM! Rakkaalle isoin kiitos.

Ensimmäinen biisi: Röyksopp - Eple. Basso jymisee niinkuin pitääkin x)

Ja mikä tärkeintä! Terkkuja Luthille, nyt pääsee taas hakkaamaan UT:ia =D (Mahdan kyllä evottaa ja pahasti näin pitkän tauon jälkeen, etenkin kun en koskaan ole varsinaisesti loistanut taidoillani :F Tuurilla lähinnä.)

Älytön kiire ja väsymys, stressi vaan pahenee ja tuntuu ettei mitään saa aikaiseksi.

Mutta! Jotain aina tapahtuu ja hommat etenee omalla painollaan vaikka itse jäisi sängyn pohjalle makaamaan. Niin se vaan on. Enkä kyllä laita pahakseni.

Tänään oli se kauan peljätty tentti joka ei sitten mikään hirveä ollutkaan. Puolentoista tunnin päästä aloituksesta tapahtui totaalinen jäätyminen ja vastauksia oli varsin mukava sönkön-sönköttää kun aivot löivät täysin tyhjää :D Kaikenkaikkiaan osasin vastailla ihan mukiinmenevästi. Aina voi parantaa ja jos päättönumeron korotusta pohtii niin tuskin onnistuin, mutta en jaksa edes olla kovin pettynyt. Päätavoitteeni on että kirjotuksista selviän kunnialla ja jonkin verran sain kai itsevarmuutta. Vielä on silti luettava.

Kesätyörintamaltakin kuuluu jotakin uutta, mutta ei siitä vielä sen enempää ettei homma kossahda ennenaikaisen hehkuttamisen takia.

Äsken kävin tuulettamassa päänsärkyistä pääkoppaani kävelylenkillä. Tarkoitus oli kiertää pari korttelia mutta retki venähti 40-minuuttiseksi. Puolessa välissä matkaa tajusin että täällähän sataa. Tucca on märkä ja odotan että pääsen saunaan.

Kouluhommia vääntäessä loppuilta. Toivottavasti pääsen ennen puoltayötä nukkumaan.

On tylsää niin pöllin seuraavan, suo anteeksi hän joka aavistaa :D

VASTAA OMAN NIMEN ALKUKIRJAIMELLA

Olen: Satu
Haluan: Saavuttaa
Minulla on: Stidiaski (lol)
Vihaan: Saamattomuutta
Pelkään: Sairastumista
Kuuntelen: Sisintäni (kuulostaapa kliseeltä)
Pohdin: Syitä
Rakastan: Sarkasmia
Minä aina: Syön
Minä en ole: Snadi
Laulan: Salaa
En ole aina: Siivoton

Näin hirveitä unia tasan yhden unisyklin aikana jonka tuossa ehdin nukkua klo 23-01. Koitin korjata täysin arselleen lentänyttä unirytmiä (nukkumaan klo 06, ylös siinä viiden jälkeen illalla) joka on tässä viikon pitänyt ottessaan mutta saipa nyt luovutusvoiton. Olen ilmeisesti nukkunut liikaa (selittäisi painajaiset) joten nyt riittää, en todellakaan aio nukkua enää tänä yönä x|

Psyyke sekin varsin päin v***ua, hip hoorray.

Maalausteline. Edullinen, kiitos.

Olen väsynyt, rättipoikki, piipussa, lopussa. Miten ikinä sen haluaakaan sanoa. VÄSYTTÄÄ ja menenkin seuraavaksi työkseni nukkumaan.

Yöunet jäivät kolmen tunnin mittaisiksi, mutta onnistuin jotenkin ihmeen kaupalla kuitenkin nousemaan seitsemältä eli ajallaan. Koulua kesti aina neljään asti kahden hyppytunnin voimin, jollonka kävin kotosalla hörppäsemässä teet ja dataamassa.

Koulusta suuntasin yllätyskutsun viettelemänä Ninalle pelaamaan Nooran ja Petrin kanssa Prinsessapeliä ja Trivial Pursuitia :D Jälkimmäisessä en ollutkaan niin säkki kuin kuvittelin, jäin vain yhden palasen päähän voitosta. Kamppailu oli varsin kiihkeä loppumetreillä (lol).

Kuudelta sitten alkoivat potkiaiset jonne piti mennä abeja kaitsemaan (as in välttelemään siivousrättejä). Sämpylä ja jälkkäri oli jees. Ja kiitos bändin, päässäni soi nyt "Het .. kilyö".

Reippailin vielä kolme varttia hölkkä-kävelylenkillä. Jaksoin harvinaisen hyvin. Uutta musiikkia soittimessa <3

Aidii ja huomenna (tänään) Kauppatorille keräämään kolmen kuukauden karkkivarannot! :>

Pakollinen tiistaipäiväkirja.

Nukuin koko illan. Ja tein kaikki läksyt \o/

Satu on toista kertaa naimisissa ja hänellä on ensimmäisestä avioliitostaan kaksi tytärtä, mutta perheenjäsenet eivät välitä esiintyä julkisuudessa.

Satu on psykologisesti kaikkein syvällisimpiä teoksiani.

Satu on myös usein yhteydessä eri yksiköiden päälliköihin talousarvioon ja laskujen käsittelyyn liittyvissä asioissa.

Satu on lyhyt, vain 7 riviä, kuvitettu, mutta on niin ehdottoman omaperäinen, että pienimpien kirjoittajien sarjassa on palkintonsa ansainnut.

Satu on itsestään selvä, kirkas, kuulakas ja virvoittava kuin ilma.

Satu on varsin laaja, mutta erittäin hienosti koossa pysyvä, johdonmukainen kommelluksineen ja takapakkeineen, ja sadulle tyypilliseen tapaan loppuhuipennus on mukava.

Muunmuassa.