-"Hei, minä olen Ferdinand. Minä saan kulttuurilta ja taiteelta...kaiken.
Lehdestä minä luen vain kulttuuriuutiset. Muutoin sanomalehden maailmankuva on minusta
väkivaltainen ja tylsä.
*Aaah pwuh. Pwuh pwuh.*
Rakastan luontoa ja sen monimuotoisuutta, jota käsittelenkin taiteessani tavan takaa.
Taiteessani olen muutenkin pedantti ja pystyn oppimaan joka työstä jotakin uutta.
Ensisijaista on säilyttää alati utelias ja uuttaoppiva mieli. Niinhän sitä sanotaan, että "Koskaan ei
ole valmis."
Minä koen kaikkien taiteiden ammentavan samasta lähteestä. Minulle tärkeää on runous. Se
koskettaa syvältä.
Jokainen ihminen on pohjimmiltaan taiteilija. Meille jokaiselle on annettu siivet joilla lentää. Toisilla
ne ovat vain pidemmät, kuin toisilla."
*Äh, äh, äh, äh, äh...*
-"Pojaat, lopettakaa se piekseminen.!!!"
-" Eläminen on elämistä varten. Toivottavasti minä onnistun arjen paineessa säilyttämään
lapsenmielisyyteni, ja ennen kaikkea avoimuuteni uuden edessä.
Joka hetki pitää elää täysillä ja käyttää koko kapasiteettia.
*Juuh...*
Jos tajuaa oman ainutlaatuisuutensa ja uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä, niin: Siinä se!
Ihminen on ajatuksensa. Onnellisuuteen ei tarvita rahaa, hienoja tavaroita, tai...ö... kauniita
ystäviä, vaan mielikuvitusta...
*Tss, tss, tss, tss, tss, tss*
Sillä maailma on minä... ja minä olen maailma. Ja jokainen meistä on: suuri tuntematon.
Eikä meillä ole muuta joka meitä hädässämme lohduttaisi, kuin toinen toisemme, ihminen
ihmiselle.
*Pus*
Ja, onhan se sentään jotain sekin..."