Tuntuu että olen yöaikaan nykyään valveilla enemmän kuin päiväaikaan. Eikä kaikki edes selity yötöillä, vaikka niilläkin on osuutensa asiaan =)
Olen jopa havainnut olevani täysin sinut yökyöpelin ominaisuuksieni kanssa, viihdyn hyvin yön rauhallisina hetkinä... muuallakin kuin baaritiskillä.
Käykää katsomassa Islannin lomakuvia, niitä löytyy hiukkasen reipas 1000 noiden lisäksi koneelta. Reissuvideota saa myös tulla katsomaan.
Uusimmat blogimerkinnät
- Elämää netissä 13.09.
- Taas sorruin rastitteluun 04.04.
- Tiestikö, että 50 % kettujen viisaudesta ... 14.02.
- Tuhannen ja yhden yön tarinat 06.02.
- Nights must really be my time... 03.01.
- Do they know it's christmas? 28.12.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2006 (5)
- ▶ syyskuu 2006 (1)
- ▶ huhtikuu 2006 (1)
- ▶ helmikuu 2006 (2)
- ▶ tammikuu 2006 (1)
Blogi
« Uudemmat
-
Vanhemmat »
Nights must really be my time...Tiistai 03.01.2006 04:13
Do they know it's christmas?Keskiviikko 28.12.2005 01:22
Tämän joulun nukuin. Nukuin ohi kiireen ja stressin, ohi hetkisten joululahjaostosten ja kiireellisten, viime hetken valmisteluiden, ohi joulukuusen koristelun ja jouluruokien valmistuksen. Nukuin pitkään ja häiriöittä, nukuin enemmän kuin kenties moneen vuoteen.
Jouluateriani söin lastenkodin teollisuuskeittiössä kolmelta yöllä, töissä. Lasten unta valvoessa meni joulun yöt, päivät kotona nukkuessa. Aamuisin nukahdin ennen päivän valoa, heräsin pimeän jo tultua jouluvalojen valaisemaan maailmaan, johon jokaisen illan suussa oli satanut lisää lunta.
Kuinka surullista, joku nyt sanoo. Ei, ei ollenkaan. Tunnen oloni rentoutuneemmaksi ja seesteisemmäksi kuin aikoihin. Joulun hiljaisina öinä oli aikaa miettiä omaa elämää, kulunutta vuotta ja sitä mitä se on tuonut mukanaan sekä tulevaa vuotta ja sen monia haasteita. Oli aikaa muistella perhettä ja ystäviä ja niitä monia ainutlaatuisia muistoja joita olen saanut kokea viimeisen vuoden aikana. Oli myös aikaa miettiä muuta maailmaa - saada perspektiiviä omaan elämään pohtimalla hiukkasen sitä, miten asiat ovat muualla maailmassa.
Kaikenkaikkiaan rauhoittava joulu - erilainen, mutta ei yhtään sen huonompi.
BAND AID
...
And there won't be snow in Africa this Christmastime
The greatest gift they'll get this year is life(Oooh)
Where nothing ever grows
No rain or rivers flow
Do they know it's Christmastime at all?
Here's to you raise a glass for everyone
Here's to them underneath that burning sun
Do they know it's Christmastime at all?
Feed the world
Let them know it's Christmastime again
Jouluateriani söin lastenkodin teollisuuskeittiössä kolmelta yöllä, töissä. Lasten unta valvoessa meni joulun yöt, päivät kotona nukkuessa. Aamuisin nukahdin ennen päivän valoa, heräsin pimeän jo tultua jouluvalojen valaisemaan maailmaan, johon jokaisen illan suussa oli satanut lisää lunta.
Kuinka surullista, joku nyt sanoo. Ei, ei ollenkaan. Tunnen oloni rentoutuneemmaksi ja seesteisemmäksi kuin aikoihin. Joulun hiljaisina öinä oli aikaa miettiä omaa elämää, kulunutta vuotta ja sitä mitä se on tuonut mukanaan sekä tulevaa vuotta ja sen monia haasteita. Oli aikaa muistella perhettä ja ystäviä ja niitä monia ainutlaatuisia muistoja joita olen saanut kokea viimeisen vuoden aikana. Oli myös aikaa miettiä muuta maailmaa - saada perspektiiviä omaan elämään pohtimalla hiukkasen sitä, miten asiat ovat muualla maailmassa.
Kaikenkaikkiaan rauhoittava joulu - erilainen, mutta ei yhtään sen huonompi.
BAND AID
...
And there won't be snow in Africa this Christmastime
The greatest gift they'll get this year is life(Oooh)
Where nothing ever grows
No rain or rivers flow
Do they know it's Christmastime at all?
Here's to you raise a glass for everyone
Here's to them underneath that burning sun
Do they know it's Christmastime at all?
Feed the world
Let them know it's Christmastime again
« Uudemmat
-
Vanhemmat »