IRC-Galleria

Kokonaan sininen pää.

Oli synkkä ja myrskyinen yö. Koirakomeetan kansalaiset vapisivat pelosta. Planktonien johtaja Prokofjev oli kostonhaluinen!
Myrsky loppui! Aavikkotuuli puhalsi maantien yli, piikkipuskapensasjoku(tms) kieri silleen khuulisti siit sillee. Oli hiljaista. Sitten tuli MARLA. KOIRAKOMEETTA OLI PELASTETTU! ELÄMÄ JATKUU! TA-DAHHH! Marlasta tehtiin Koirakomeetan ylijumala, yksinvaltias, hänen parhauttaan julistetaan ikuisesti.
Amen.
AIKA RAJUU!

---

..tällästä asiaa siis Marlalla.

Joo, jee, hiuksissa sinistä. Aika paljonkin(/rajuu). Älkää kysykö, kuvaa tulee kyl. Ehk. Joskus. Jtn.

...JEE!

Kovin hyvätuulinen olo. Nyt tekis mieli ilmotella Marlalle, että välitän siitä hirveesti, mutta se on oletettavissa niissä jossain fakin häissä, joten julistelenpahan vaan tänne että tykkään ja välitän Marlasta hiton paljon.

MISSÄ KAIKKI ON?

Niin siis siinä meni keesi että myöskin blondi.

Vittu mitähän mä vaan vahtaan ja ootan täällä.. Ehk ois parempi opetella nukkumaan.
(Jostain syystä musta tuntuu että pelkään yläkertaa - ei sitä että on pimeää, vaan että on yksin)

Nyt hajottaa :D http://nordic365.com/image/2007/06/26/64 lol. Oon aika hehkeenä! Marla on oikeen komeen (..hintin) näkönen. Lel.

Vitu random. Oon väsynY!

NO ÄNGST miks oon hereil taas?

Jotain vanhaa ficci/runo/drabble tms. tekstiä.

"Kun olemme taas kahdestaan –
Sinun ympyränmuotoinen arpesi, minun haavoittuneet silmäni,
näen, vaikka olenkin vain siipirikko ihmisenkuvatus.

Ja kuinka sinä voit edes katsoa, kun kiellän, sillä olen hetkessä taas haavoittuvainen –
Enkä sinun kuvajaisesi joka minun tehtävänä olisi olla, kuten joskus oivalsimme.
(Nuolen yhä haavojani jotka eivät umpeudu, eivät ennen yötä)
Eikä yö tule koskaan.

”Ole hiljaa!” kun lauseeni eivät enää jossain vaiheessa riitä sinulle,
Säästä ne ja kuuntele – ymmärrät, ehkä.
Istun aina vaan kumarammassa, kun hiljaisuus painaa hartiani kasaan –
Kun ajanlasku alkaa, kylkiluuni ovat murtuneet kolmestakin kohtaa.

Siniset säikeet ympärilläsi, minun lilani – sekoittuu eikä saa otetta,
se on väärä väriyhdistelmä, onnettomuustilanne.
Ja niissä pienissä hetkissä, kun käännät katseesi pois kun en ehkä huomaisi –
Se tekee minusta pikkuhiljaa toisen marionetin.

Ja kun hiljaa, viimein iskien –
Langat ovat solmussa sinun marionetin.

Katkaisu – yhteys katoaa,
Et saa otetta, putoaa, häivytys,
Mustaan."