kello kahden yöpohdintaa tulee nyt koska on nii huono olo ettei uni tuu huoooh. nukumatti tais tänä yön jättää meitsin sängyn välist unohiekka kierroksel. mut siks mä sit mietin tääl. miettisin et, miks paksukuoriset mandariinit on huonomman makusii ku ohutkuoriset? onkoha täsä jonku vertauskuvalline juttu mä ainaki löysin sellasen. ihasama kuitenki kaikki mandariinit on ihan jees jos osaa vaan valmistaa oikeeel tyylil. sit tuli kans mielee et miks ruusul on piikit? ku ei se kuitenkaa saa tehtyy ku iha pikkuruise haavan sormeen. mä sanoin eilen et meit ihmisii on joka junaan, koskaan ei voi aliarvioida ketään. mun sisko kyl lisäs et osa on jääny asemallekki. voipa hyvin olla kai siel asemallaki on ihan kivaa, joskus on kivaa kun ei ole niin vauhdis aina. paitsi must on kiva olla vauhdis. mut ei kiire, vauhtii on muttei kiiret, kiire on paha. mun maailmas ei oo koskaa kiire eikä reunoi missää. jokasuuntaan voi mennä niin pal ku haluu, kunnes kiertää ympyrää. must ois taas kivaa et kaikki kiinnostais niinku pienenä. nykyään ei edes jaksa kattoo miten pilvet liikkuu taivaalla koska se vie aikaa. koska aika on rahaa ja raha on no se on rahaa, ja sitä pitää olla. mäkin oon nyt riippuvainen mun lompakos olevista kahdesta paperilapuista missä on jonkun pää. kuulostaa aika tyhmältä kun sen sanoo noin. aamul kun mä herään mä syön becel voita koska se on kevyempää. mä tykkään kyl ihan kunnon voista, ja aion vaihteeks syödä sitä. kaikki lehtikuvat on kuitenki niin muokattuja et mun mahikset saada kymppi matikast on realistisempii ku ne hömpät, ni miksei sit samantien syyä kunnol. nyt mä tuijotan väritettyy ruutuu. tuol yläkulmas on must kuva pienenä. ulkoot oon vähä muuttunu mut sisälmykset on pysyny samana. ei oo helppoo kyl sekään. toi pituus oli kätsympiki. koht tulee nukkumatti se oli vaan vähän myöhässä. sano sorsa äsken. se on samannäköne ku kymmene vuot sitte. silmät painuu koht kiinni, scoob has left the building.